仙剑奇侠传6十七项修改器v1.01-v1.05（风灵月影）

Skotlanti Scotland Alba
lippu vaakuna
百度 何巧女说。
Valtiomuoto	perustuslaillisen monarkian itsehallinnollinen maa
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas	Charles III
P??ministeri	John Swinney
P??kaupunki	Edinburgh
Muita kaupunkeja	Glasgow (suurin) Aberdeen
Pinta-ala
– yhteens?	78 722 km2  (sijalla )
– josta sis?vesi?	1 577 km2
V?kiluku (2020)	5 466 000 (sijalla )
– v?est?tiheys	69,4 as. / km2
Viralliset kielet	skotlanninenglanti, skotti, gaeli
Valuutta	Englannin punta (GBP)
BKT (2010)
– yhteens?	139,774 mrd.  (sijalla ?)
– per asukas	26,766
Aikavy?hyke	+0
– kes?aika	UTC+1
Lyhenne	GB
Kansainv?linen suuntanumero	+44
Tunnuslause	In My Defens God Me Defend (de facto)
Kansallislaulu	”Flower of Scotland (de facto)”
Infobox OKNimi-testi OK

Skotlanti (gaeliksi Alba, engl. Scotland) on maa Ison-Britannian saaren pohjois-osassa. Se k?sitt?? suunnilleen kolmanneksen saaren pinta-alasta ja kuuluu Yhdistyneen kuningas-kunnan eli Britannian valtioon.

Skotlanti solmi personaaliunionin Englannin kanssa vuonna 1603 ja yhdistyi vuonna 1707 Englannin kanssa yhdeksi valtioksi. Syys-kuussa 2014 Skotlannissa j?rjestettiin kansan-??nestys itsen?isyydest?, mutta ??nestyksen voittivat itsen?istymisen vastustajat.

Maantiede

P??artikkeli: Skotlannin maantiede

Skotlannin kartta

Loch Etive

Skotlanti muodostaa pohjoisen kolmanneksen Ison-Britannian saaresta. Sen kokonais-pinta-ala on 78 772 neli?kilometri?. Skotlannilla on ainoan naapurinsa Englannin kanssa yhteist? rajaa 96 kilo-metri?. Se kulkee it?-rannikolta Tweed-joelta l?nteen Solway Firthiin. Skotlannin lounais-k?rjest? 30 kilometrin p??ss? sijaitsee Irlanti, 700 kilo-metrin p??ss? koillisessa on Norja ja pohjoisessa Tanskan F?rsaaret. Skotlantia ymp?r?iv?t Atlantti ja Pohjanmeri.

Skotlanti koostuu manner-maasta ja useista saari-ryhmist?. Manner-maa voidaan jakaa kolmeen alueeseen, Yl?-maihin, Ala-maihin (Central Belt) ja Etel?isiin yl?nk?ihin. Yl?-maat jakaa kahtia Glen Morin siirros-linja, jolla sijaitsee my?s Loch Ness. Yl?-maiden etel?-osassa on Grampianvuoret, jonka korkein huippu Ben Nevis on koko Britannian korkein vuori. Keskisen Skotlannin ala-maat on maan asutus-keskittym?.^l?hde? Etel?isill? yl?nk?-alueilla on py?re?-lakisia kukkuloita ja leveit? laaksoja, joita reunustavat hedelm?lliset rannikko-tasangot. Veden-jakaja on l?hell? l?nsi-rannikkoa, mink? takia p??osa joista virtaa it??n.

Skotlantiin kuuluu yli 790 saarta. Saariston p??-ryhm?t ovat Shetland- ja Orkneysaaret sek? Sis?- ja Ulko-Hebridit. Orkney- ja Shetland-saaret sijaitsevat manner-maan pohjois-puolella. L?nsi-rannikkoa t?plitt?v?t puolestaan useat saaret ja vuonot..

Ilmasto

Skotlannissa vallitsee meri-ilmasto, jolle on tyypillist? vaihtelevat s??tilat ilman ??ri-oloja. Atlantilta tuleva Golfvirta l?mmitt?? aluetta, mik? selitt?? ilmasto-olot pohjoisesta leveysasteesta huolimatta. Esimerkiksi samalla leveys-asteella Labradorissa, Kanadassa, j??vuoret ovat talvisin tavallinen n?ky. Skotlannin ilmasto on kuitenkin viile?mpi kuin muualla Britanniassa.

Sade-m??r?t vaihtelevat paljon Skotlannin eri puolilla. L?ntiset yl?-maat ovat Yhdistyneen kuningas-kunnan sateisinta aluetta; vuosittain sataa yli 3 000 millimetri?. Sateet ovat yleens? vuoristoisilla yl?-maan alueilla orografisia. Suurimmassa osassa Skotlantia kuitenkin sataa alle 800 milli-metri? vuodessa, eik? it?isiss? ja etel?isiss? osissa sada enemp?? kuin Englannin kuivimmilla alueilla. Lumi-sateet eiv?t ole alamailla tyypillisi?, mutta korkeuden kasvaessa ne yleistyv?t.

Ilmasto-alue on kostean lauhkea ja vuoden keski-l?mp?tila on 8,7 celsiusastetta. Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammi-kuu, jonka keski-l?mp?tila on 3,5 celsius-astetta. L?mpimimm?t kuukaudet ovat hein?- ja elo-kuu, jolloin l?mp?-tila on noin 14,5 celsius-astetta. Skotlannin vuotuinen sade-m??r? on 670,6 milli-metri?.

Skotlannin rannikolla sijaitsevien Hebridien l?ntinen osa on yksi Britannian aurinkoisimpia paikkoja. Vuoden pisimp?n? p?iv?n? ei Skotlannin pohjoisosissa ole pime?? y?ll?k??n. Lerwickill? ja Shetland-saarilla on keski-kes?ll? valoisaa noin nelj? tuntia pidemp??n kuin Lontoossa, mutta talvella tilanne on p?in-vastainen – pimeytt? on pidemp??n kuin etel?ss?.

Voimakkaat Atlantilta saapuvat matala-paine-puuskat, joita kutsutaan my?s Euroopan hirmu-myrskyiksi, ovat yleisi? Skotlannissa talvis-aikaan loka–maalis-kuussa.

• Vuotuinen l?mp?-tilan vaihtelu: yksitoista celsius-astetta
• Kes?n pituus: nelj? kuukautta (kes?–syys-kuu)
• Talven pituus: kolme kuukautta

Panoraamakuva Skotlannista

Luonto

Skotlantia peitti aiemmin mets?, mutta alkuper?isest? mets?st? on j?ljell? en?? vain noin prosentti. Istutus-mets?t peitt?v?t noin 17 prosenttia pinta-alasta. P??osa n?ist? on havu-mets??. Grampian-vuorilla ja etel?isill? yl?ng?ill? kasvaa erityisesti ruohoa ja kanervaa. Skotlannin kansallis-kukka on okakruunuohdake, mutta nummien kanervat ja metsien kissankello ovat silti tunnus-piirteisempi? kasvi-lajeja.

Skotlannin nis?k?s-lajistoon kuuluu monia hirvi-el?imi?. Saksanhirvi? el?? p??osin yl?nk?-alueilla ja mets?-kauriita metsiss?. Lis?ksi Skotlannissa el?? sinne tuotuja japaninhirvi? ja kuusi-peuroja. Ketut ja m?yr?t ovat levinneet laajalle, mutta eurooppalaisen mets?-kissan Skotlannin kanta on hyvin harvinainen. Sen sijaan Skotlannissa el?? per?ti 75 prosenttia Britannian oravista, sill? laji on joutunut ty?ntym??n pohjoiseen Englantiin istutetun harmaaoravan tielt?. Skotlannin vesist?iss? on paljon meri-nis?kk?it?. Pullokuonodelfiinit ja py?r?iset ovat suhteellisen yleisi?, ja esimerkiksi noin 70 prosenttia Euroopan halleista ja 80 prosenttia Britannian kirjo-hylkeist? el?? Skotlannin vesiss?.

Skotlannissa on moni-puolinen lintu-lajisto, ja Britannian 24:st? merilintulajista el?? Shetland-saarilla 21 lajia. Nummilla esiintyy muun muassa metsoja ja nummiriekkoja. Talvisin s?nkipelloilla talvehtii miljoonia merihanhia.

Historia

P??artikkeli: Skotlannin historia

Esihistoriasta roomalaisaikaan

Callanishin kivet Lewisin-saarella, Ulko-Hebrideill?.

Skotlannin esi-historia ulottuu yli 10 000 vuoden p??h?n menneisyyteen. Nyky-ihminen alkoi asuttaa sen alueita Veiksel-j??-kauden j?lkeen. Esihistorian ajalta alueelta on s?ilynyt suuri m??r? arkeologisia l?yt?j?, ja esimerkiksi Orkney-saarilta on l?ytynyt Skara Braen muinais-kaupunki, Maeshowen hautakumpu ja Stonehengen tapainen Brodgarin keh?.

Roomalaiset saapuivat Britanniaan vuonna 43 j?lkeen ajan-laskun alun, ja he tekiv?t sota-retki? my?s Skotlantiin piktien alueelle. Mons Graupiuksen taistelussa vuonna 83 roomalaiset saivat Britannian saaren pohjois-osat hetkellisesti haltuunsa. Roomalaiset kyll?styiv?t lopulta pohjoisia heimoja vastaan k?ytyihin taisteluihin, mink? takia rakennettiin sek? Hadrianuksen ett? Antoninuksen vallit. Roomalaiset l?htiv?t Britanniasta noin vuonna 410, jolloin Skotlantia asuttivat pohjoisen ja id?n piktit sek? lounais-osien britonit. T?m?n j?lkeen alueelle levitt?ytyiv?t my?s skotit ja anglosaksit.

Skotlannin yhdistyminen ja itsen?isyystaistelut

Pyh? Columba perusti vuonna 563 Ionan saarelle luostarin, ja h?nen levitt?m?ns? kristinusko alkoi yhdist?? Skotlannin heimoja. Piktit ja skottien Dál Riatan kuningas-kunnan yhdisti vuonna 843 skotti-kuningas Kenneth MacAlpin. H?nen perustamansa Alban kuningaskunta laajeni k?sitt?m??n vuoteen 1034 menness? l?hes koko nykyisen Skotlannin.

Aleksanteri III:n kuoltua 1286 Englannin kuningas-kunnan kuningas Edvard I asetti Skotlannin hallitsijaksi John Balliolin ja teki Skotlannista vasallinsa. Balliol purki sopimuksen 1295 ja teki Ranskan kanssa niin kutsutun Auld Alliance -liiton. Edvard valtasi t?m?n j?lkeen haltuunsa l?hes koko Skotlannin. Edvardin julmaa hallintoa kohtaan nousi vastustusta, joka henkil?ityi William Wallaceen. Robert Bruce otti ratkaisevan voiton Englannista Bannockburnin taistelussa 1314. Paavi antoi 1320 Skotlannille luvan itsen?isyyteen niin sanotussa Arbroathin julistuksessa, ja Englanti tunnusti 1328 Skotlannin itsen?isyyden Northamptonin rauhassa.

Stuartien kausi

Alusta uskonpuhdistukseen

Lapsettoman David II:n kuoltua 1371 Skotlannin parlamentti valitsi hallitsijaksi Stuart-sukuun kuuluneen Robert II:n. Skotlannin pinta-ala laajeni 1469, kun nuori kuningas Jaakko III naitettiin Margaret Tanskalaiselle. My?t?j?is-lahjana Skotlantiin liitettiin Orkney- ja Shetlandsaaret. Jaakko III:n poika Jaakko IV oli yksi merkitt?vimpi? Stuart-hallitsijoita. H?nen aikanaan kukoisti Skotlannin renessanssi, ja muun muassa William Dunbar ja Gavin Douglas loivat tunnettuja runoja. Jaakko IV my?s hy?kk?si 1513 Englantiin puolustaakseen vanhaa liittolaista Ranskaa. Suuri skottiarmeija k?rsi kuitenkin musertavan tappion Floddenin taistelussa, jossa my?s kuningas Jaakko kuoli.

Maria Stuartista tuli Skotlannin kuningatar vuonna 1542, jolloin h?n oli vasta viikon vanha. Englannin kuningas Henrik VIII suunnitteli naittavansa Maria Stuartin pojalleen Edvardille. Skotlannin parlamentti hylk?si ehdotuksen, mink? takia Edvard k?ynnisti 1544 Rough Wooing -nimell? tunnetun sorto-kampanjan. Skotlantilaiset k??ntyiv?t Auld Alliance -liiton my?t? Ranskan puoleen ja lupasivat antaa Maria Stuartin nuoren Fransin vaimoksi ranskalaisten tukea vastaan. Maria Stuart j?tti Skotlannin 1548 aatelisten ja ranskalais-liittolaisten hallintaan.

Uskonpuhdistus levisi Skotlantiin 1500-luvun puoli-v?liss?. Pienen kapinan tukahduttamisen j?lkeen perustettiin Lords of the Congregation -ryhm?n, jonka tavoitteena oli protestanttinen Skotlanti. Sijais-hallitsija Marie de Guise aloitti protestanttien sorron, kun Perthiss? oli ollut v?ki-valtaisuuksia John Knoxin tulisen saarnan j?lkeen. Protestantit k??ntyiv?t voitolle, kun he alkoivat saada vuonna 1560 tukea protestanttiselta Englannilta. Edinburghin sopimus hyv?ksyttiin hein?-kuussa, ja sen my?t? Skotlannista tuli protestanttinen valtio. Maria Stuart palasi pian t?m?n j?lkeen Skotlantiin, mutta h?n aiheutti skandaalin mies-suhteidensa takia. H?net ajettiin maan-pakoon, kun h?nen tulevan miehens? James Hepburnin uskottiin olleen osallinen h?nen miehens? Henry Stuartin murhaan.

Yhteinen kruunu ja uskonsodat

Maria Stuartin poika Jaakko VI nousi my?s Englannin kuninkaaksi vuonna 1603 Elisabet I:n kuoleman j?lkeen. Jaakko ja h?nen poikansa Kaarle I hallitsivat k?yt?nn?ss? molempia valtakuntia Englannista k?sin. He my?s kannattivat kuninkaan jumalallista oikeutta eiv?tk? kannattaneet Skotlannin presbyteeri-kirkkoa. Kaarle ja arkkipiispa William Laud pyrkiv?t 1630-luvulla yhdist?m??n Skotlannin ja Englannin kirkot. Presbyteerien ja kuninkaan kiistat k?rjistyiv?t 1639–1640 k?ytyihin piispojen sotiin. Alexander Leslien johtama skotti-armeija kukisti vuonna 1640 englantilaiset Newburnin taistelussa ja valtasi Newcastlen. Kaarle joutui seuraavana vuonna tekem??n rauhan.

Kaarlen huono sotaonni rohkaisi h?nen vastustajiaan my?s Englannissa, jossa syttyi 1642 Englannin sis?llissota. Parlamentaristit k??ntyiv?t sodan alkuvaiheissa Skotlannin puoleen. Solemn League and Covenant -sopimuksen j?lkeen skottijoukot hy?kk?siv?t Englantiin ja tukivat kuninkaan vastustajia. Parlamentaristien ja skotlantilaisten liitossa oli kuitenkin s?r?j?, sill? skotlantilaiset halusivat kuitenkin s?ilytt?? kuningas-kunnan. Suurin osa skottiaatelisista liittoutui 1647 Kaarlen kanssa, mink? seurauksena lordiprotektori Oliver Cromwell teloitti Kaarlen vuonna 1649. T?m?n poika Kaarle II julistautui Skotlannin, Englannin ja Irlannin kuninkaaksi. Cromwell koki asemansa uhatuksi ja alisti Skotlannin kymmeneksi vuodeksi valtaansa. Tasavalta kaatui Cromwellin kuoleman j?lkeen ja Kaarle II:sta tuli j?lleen kuningas.

Unionisopimus ja jakobiittikapinat

Jaakko II sai kruunun 1685. Katolista kuningasta kuitenkin vastustettiin laajasti, ja whigien kutsumana Vilhelm III Oranialainen nousi maihin Englannissa marraskuussa 1688. H?n julistautui seuraavana vuonna vaimonsa Maria II:n kanssa hallitsija-pariksi. Jaakkoa tuettiin varsinkin Yl?maiden alueella. Vuonna 1689 Yl?maita nousikin jakobiittien ensimm?inen kapina.

Vilhelm oli 1689–1697 sodassa Ranskaa vastaan. Sotaa ei kannatettu Skotlannissa, jossa muistettiin edelleen vanha liitto-sopimus Ranskan kanssa. Lis?ksi Skotlannin talous k?rsi sotakustannuksista. Samoihin aikoihin Skotlannin taloutta vaikeutti ep?-onnistunut omaan siirto-maahan t?hd?nnyt Darien-suunnitelma. Taloudellisten ongelmien lis?ksi Skotlannissa oli ongelmia perimys-j?rjestyksess?. Englannissa whig-poliitikot pelk?siv?t Stuartien uutta nousua, ja Englannissa p??tettiinkin, ett? lapsettoman Annan j?lkeen hallitsijaksi tulisi Hannoverin Sofia. Skotlannin parlamentti ei hyv?ksynyt valintaa ja p??tti valita oman hallitsijan Annan seuraajaksi. Skotlannin ja Englannin v?lit kiristyiv?t 1700-luvun alussa, mutta Englanti ei halunnut uutta sotaa. Skotlanti oli kuitenkin taloudellisesti ahdingossa ja suostui hein?-kuussa 1706 unionisopimukseen, joka astui voimaan 1. touko-kuuta 1707. Sopimus synnytti Ison-Britannian kuningas-kunnan.

Yrj? I:n noustua kuninkaaksi vuonna 1715 alkoi kruunun-tavoittelija James Stuartin k?ynnist?m? jakobiitti-kapina. James Stuart pyysi Marin jaarlia John Erskinea ker??m??n sota-joukot Yl?-mailta. Erskine onnistui yll?tt?m??n vuonna 1715 hallituksen joukot. H?n kuitenkin hidasteli etenemist??n ja menetti yll?tys-etunsa. Kapina hajosi t?m?n j?lkeen nopeasti, ja James Stuart joutui pakenemaan takaisin Manner-Eurooppaan. Nuori kruunun-tavoittelija Charles Edward Stuart aloitti vuonna 1745 uuden jakobiitti-kapinan. H?n johti itse Yl?mailta ker?ttyj? joukkoja ja onnistui etenem??n Derbyyn asti. H?nen neuvon-antajiensa neuvosta Charles Stuart vet?ytyi kuitenkin v?li-aikaisesti takaisin Skotlantiin, jossa hallituksen joukot kukistivat kapinan Cullodenin taistelussa.

Vuoden 1745 kapinan j?lkeen hallitus p??tti nujertaa jakobiitit kokonaan: monet jakobiitit vangittiin tai teloitettiin ja Yl?-maiden vanha klaani-j?rjestelm? purettiin. Klaanilaiset riisuttiin vuonna 1746 aseista, klaani-p??llik?iden valta peruttiin ja esi-merkiksi kiltin k?ytt?minen kiellettiin.

Valistus ja teollistuminen

Glasgow’n yliopiston p??-rakennus.

Unioni-sopimus avasi skoteille Englannin siirto-maa-kaupan. Kauppaa ja vaurastumista seurasivat Skotlannin valistus-aika ja teollinen vallankumous. Valistus-ajan merkitt?vimpi? henkil?it? olivat filosofit David Hume, Adam Smith, sosio-logi Adam Ferguson, l??k?ri William Cullen, kemisti Joseph Black, geologi James Hutton sek? kirjailijat Walter Scott ja Robert Burns.

Atlantin yli tapahtuva kauppa oli rikastuttamassa Skotlantia. Glasgow sai muun muassa vuonna 1747 mono-polin Ranskan tupakka-kauppaan. Yhdys-valtain vapaus-sodan j?lkeen puu-villa-teollisuus hallitsi Skotlannin taloutta 1800-luvun alku-puoliskolla. Tekstiili-teollisuuden lis?ksi Skotlantiin perustettiin merkitt?v?? kaivos-, rauta- ja laivan-rakennus-teollisuutta. Maassa oli valtavia kutomoita, ja esimerkiksi Dundee oli maailman juuttiteollisuuden keskus-kaupunki.

Teollistumisen my?t? Skotlanti my?s kaupungistui. V?ki-luvun kasvaessa kaupungeista tuli entist? suurempia. Samaan aikaan kuitenkin maa-talous oli murroksessa. Maan-omistajat alkoivat panostaa viljelyn sijaan lampaiden kasvattamiseen. Siihen ei tarvittu niin paljon ty?-voimaa, ja monet joutuivat muuttamaan erityisesti Yl?-mailta pois. Puhdistukset olivat paikoin jopa v?ki-valtaisia, kun maan-omistajat ajoivat yli-m??r?isen ty?-voiman pois mailtaan.

Maailmansodista uuteen nationalismiin

Skotlannin talous oli 1900-luvun alussa hiipumassa, mutta ensimm?inen maailmansota elvytti raskasta teollisuutta: Clydejoen varrella rakennettiin monia sota-aluksia ja Clydeside oli Britannian merkitt?vin ammusten tuottaja. Skotlannista tuli my?s enemm?n sotilaita asukas-lukuun n?hden kuin mist??n muusta Britannian osasta. Se my?s menetti enemm?n asukkaistaan kuin suurin osa sotaa k?yneist? maista.

Sodan j?lkeen raskas teollisuus romahti, ja Britannian lama iski erityisesti Skotlantiin. Radikalismi her?si talouden k?rsiess?, ja Glasgow, Paisley, Greenock ja Clydebank tunnettiin sosialismin keskuksena Red Clydeside -nimell?. 1930-luvun lama heikensi talous-tilannetta entisest??n, ja vuonna 1932 noin 28 prosenttia skotlantilaisista oli ty?tt?m?n?. Talous alkoi elpy? jo hieman ennen toista maailman-sotaa, jonka aikana Skotlanti sai uudestaan paikan Britannian sota-teollisuuden keskuksena.

Toisen maailman-sodan j?lkeen Skotlannin talous hiipui uudestaan, ja 1900-luvun j?lki-puoliskolla maassa jouduttiin tekem??n radikaaleja uudistuksia. Perinteisten teollisuuden alojen kaaduttua uudet alat, kuten elektroniikka-teollisuus, palvelu-alat ja finanssiala, alkoivat elvytt?? Skotlannin taloutta. ?ljyn l?ytyminen Pohjan-merelt? her?tti uutta nationalismia, ja Skotlannin kansallispuolue (SNP) sai vuonna 1974 noin 30 prosenttia parlamentti-vaalien ??nist?. Est??kseen sotilaallisen nationalismin synty? James Callaghanin britti-hallitus j?rjesti vuonna 1979 kansan-??nestyksen Skotlannin omasta parlamentista. Vaikka parlamentin kannattajat ottivatkin t?p?r?n voiton, tulos ei ollut lain-voimainen, sill? ??nestys-prosentti oli j??nyt alle 40 prosentin.

Ty?-v?en-puolueen Tony Blairin hallitukseen kuulunut Skotlanti-ministeri Donald Dewar johti Skotlannin uuteen parlamentin kansan-??nestykseen vuonna 1997. Skotlannin parlamentin perustamista kannatti 75 prosenttia ??nest?neist?. Parlamenttivaalit j?rjestettiin Skotlannissa jo 1999. Alex Salmondin johtama SNP otti vaali-voiton vuoden 2011 Skotlannin parlamentti-vaaleissa ja k?ynnisti samalla itsen?isyys-ohjelman. Britannian p??-ministeri David Cameron ja Alex Salmond sopivat loka-kuussa 2012 itsen?isyys-kansan-??nestyksen j?rjest?misest?. Syyskuussa 2014 j?rjestetyss? ??nestyksess? reilut 55 prosenttia vastusti itsen?istymist?.

Politiikka

Yhten? Yhdistyneen kuningas-kunnan maista Skotlannin p??-miehen? toimii brittil?inen monarkki, vuodesta 2022 l?htien kuningas Charles III.

Yhdistynyt kuningas-kunta on hallinnollisesti katsoen yksi valtio, jolla on yksi virallinen parlamentti ja hallitus. Vaikka kuningas-kunnan eri osille onkin my?nnetty jonkun verran itse-hallintoa, niiden parlamentit ja muut omat hallinnolliset elementit ovat Yhdistyneen kuningas-kunnan parlamentin alaisuudessa. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti voi my?s p??tt?? supistaa tai muuttaa niiden valtaa, joskin on toden-n?k?ist? ettei t?rkeit? ratkaisuja kuten itse-hallinnon lakkauttamista tulla tekem??n ilman kyseisen alueen kansan??nestyst?.

Skotlanti sai oman parlamentin vuonna 1998. Syys-kuussa 1997 kolme nelj?nnest? ??nest?jist? kannatti sen perustamista. Parlamentti on yksi-kamarinen ja siin? on 129 edustajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija nimitt?? parlamentin ehdotuksesta yhden j?senist? Skotlannin p??ministeriksi, joka nimitt?? Skotlannin hallituksen muut ministerit. Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneessa Skotlannilla on 59 edustajaa 646:sta, mutta vuoden 2023 vaalipiiriuudistuksen my?t? Skotlannin edustajien m??r? laskee 57:??n. Vuodesta 2023 l?htien p??ministerin? on Skotlannin kansallispuolueen johtaja Humza Yousaf.

Yhdistyneen kuningas-kunnan poliittisten puolueiden lis?ksi Skotlannissa vaikuttavat itsen?istymist? ajava ja merkitt?vin oppositio-puolue Skotlannin kansallispuolue (Scottish National Party, SNP), Skottilainen sosialistipuolue (Scottish Socialist Party, SSP) ja Skottilainen vihre? puolue (Scottish Green Party). Paikallis-puolueet ovat lis?nneet vaikutus-valtaansa parlamentin perustamisen j?lkeen.

Joulu-kuussa 2019 pidetyiss? ennenaikaisissa Yhdistyneen kuningas-kunnan parlamentti-vaaleissa Britannian p??-ministeri Boris Johnsonin konservatiivit ottivat murska-voiton. Vaali-tulos antoi Johnsonille vahvan mandaatin jatkaa EU-eron ajamista. Skotlannin kansallispuolue onnistui ottamaan Skotlannissa paikkoja niin konservatiiveilta, ty?v?enpuoleelta kuin liberaalidemokraateiltakin. SNP k?yt?nn?ss? hallitsi Skotlantia vaalien j?lkeen. T?m? voi merkit?, ett? Skotlannin itsen?istymis-pyrkimykset nousevat j?lleen, varsinkin kun SNP on voimakkaasti vastustanut Britannian EU-eroa. Seurauksena voi olla, ett? Skotlannissa j?rjestet??n uusi kansan-??nestys Britanniasta eroamisesta. Vuoden 2014 kansan??nestyksess? Skotlannissa ei-puoli voitti noin 55 prosentin ??niosuudella, kun taas itsen?istymist? kannatti noin 45 prosenttia ??nest?jist?. Muun Yhdistyneen kuningas-kunnan mukana Skotlanti erosi EU-j?senyydest? 1. helmi-kuuta 2020 alkaen.

Itsehallinto vai itsen?isyys?

Perinteisen oikeisto–vasemmistojaon lis?ksi politiikkaan vaikuttaa itse-hallinto-kysymys, jota Yhdistyneen kuningas-kunnan puolueet ovat tukeneet enemm?n tai v?hemm?n historiansa aikana. Nyt kun itsehallinto on jo saatu, kysymys koskee sit?, pit?isik? Skotlannin itsen?isty?. Vuoden 2004 kyselyss? 66 prosenttia skotlantilaisista kannatti itse-hallinnon lis??mist? ja vain kaksi prosenttia halusi palauttaa m??r?ys-vallan Westminsteriin. Vuonna 2012 uutisoitiin, ett? kyselyiss? enint??n kolmas-osa kansasta kannattaa itsen?isyytt?.

Aluejako

P??artikkeli: Skotlannin hallintoalueet

Skotlanti jaettiin vuonna 1996 32 hallinto-alueeseen paikallis-hallinnon tehostamiseksi. N?iden yhden tason hallinto-yksikk?jen teht?v?n? on tuottaa kaikki alueen julkiset palvelut, kuten opetus ja sosiaali-ty? sek? ymp?rist?n ja teiden kunnossa-pito. Suurimmissa hallinto-yksik?iss? on viel? niiden alaisuudessa toimivia erillisi? komiteoita, jotka huolehtivat jonkun tietyn alueen-osan palveluista.

Alue saa kaupungin nimityksen vain monarkin kautta. Skotlannissa kaupungeiksi on julistettu Aberdeen, Dundee, Edinburgh, Glasgow, Inverness ja Stirling.

Skotlannin 32 hallinto-aluetta

1. Inverclyde
2. Renfrewshire
3. L?nsi-Dunbartonshire
4. It?-Dunbartonshire
5. Glasgow
6. It?-Renfrewshire
7. Pohjois-Lanarkshire
8. Falkirk
9. L?nsi-Lothian
10. Edinburgh
11. Midlothian
12. It?-Lothian
13. Clackmannanshire
14. Fife
15. Dundee
16. Angus
17. Aberdeenshire
18. Aberdeen
19. Moray
20. Yl?-maa
21. Ulko-Hebridit
22. Argyll ja Bute
23. Perth ja Kinross
24. Stirling
25. Pohjois-Ayrshire
26. It?-Ayrshire
27. Etel?-Ayrshire
28. Dumfries ja Galloway
29. Etel?-Lanarkshire
30. Scottish Borders
31. Orkneysaaret
32. Shetlandinsaaret

V?est?

P??artikkeli: Skotlannin v?est?

V?est?jakauma

Edinburgh on Skotlannin p??-kaupunki ja v?ki-luvultaan toiseksi suurin kaupunki.

National Records of Scotlandin arvion mukaan Skotlannissa oli vuoden 2020 puoli-v?liss? 5 466 000 asukasta, eli enemm?n kuin koskaan aiemmin.

Vuoden 2011 v?est?n-laskennan perusteella Skotlannin suurimmat kaupungit olivat:

• Glasgow 590 507 asukasta
• Edinburgh 459 366
• Aberdeen 195 021
• Dundee 147 285
• Paisley 76 834

Skotlannin asukas-luku on pysynyt melko vakaana 1960-luvulta l?htien. Vuonna 1974 asukas-luku oli enn?tyksellinen 5,24 miljoonaa, mutta vuonna 2002 se oli en?? 5,05 miljoonaa. 2000-luvulla asukas-luku l?hti taas kasvamaan, mik? johtui erityisesti positiivisesta netto-muutosta. Lis?ksi syntyneit? on ollut kuolleita enemm?n. Skotlannin v?est?pyramidi on muuttunut selv?sti 1900-luvulla. Ik?-rakenne oli viel? vuoden 1911 v?est?n-laskennan perusteella pyramidin mallinen, mutta seuraavan vuosi-sadan aikana ik?-rakenne on selv?sti tasoittunut. Vuoden 2012 v?est?pyramidissa on selv?sti kolme kohoumaa, jotka johtuvat vuoden 1947 ja 1960-luvun suurista ik?-luokista ja j?lkimm?isen heijaste-vaikutuksesta.

Etniset ryhm?t ja uskonto

Vuoden 2011 v?est?n-laskennan mukaan Skotlannin asukkaista 83 prosenttia oli syntynyt Skotlannissa ja kymmenen prosenttia muualla Britanniassa. Niist? seitsem?st? prosentista, jotka eiv?t ole syntyneet Britanniassa, 15 prosenttia on syntynyt Puolassa ja kuusi prosenttia Intiassa ja Irlannissa. Skotiksi itsens? m??rittelee 62 prosenttia Skotlannin aikuis-v?est?st?. Sek? skotiksi ett? englantilaiseksi m??rittelee itsens? 18 prosenttia.

Skotlannin asukkaista nelj? prosenttia kuuluu johonkin v?hemmist??n. Vuonna 2001 hieman yli 100 000 asukasta kuului v?hemmist?ihin, kun vuonna 2011 v?hemmist?ihin kuului jo yli 200 000 asukasta. Suurin yksitt?inen v?hemmist?-ryhm? oli puolalaiset, joita asui Skotlannissa 61 000 ihmist?. Seuraavaksi suurimmat ryhm?t olivat irlantilaiset (54 000 asukasta) ja pakistanilaiset (49 000 asukasta).

Skotlannin kansallisena kirkkona toimii reformoitu Skotlannin kirkko (Church of Scotland). Se ei ole valtion-hallinnon alaisuudessa eik? samaan tapaan valtion-kirkon asemassa kuten Englannissa Englannin kirkko. Vuonna 2016 tehdyss? tutkimuksessa suurin vakaumus-ryhm? oli uskonnottomat 51,5 prosentin v?est?-osuudella. Skotlannin kirkkoon kuului 24,0 prosenttia v?est?st?, roomalais-katolisia oli 13,8 prosenttia ja muita kristittyj? 7,8 prosenttia. Lis?ksi 1,4 prosenttia tunnusti islamia ja 0,3 prosenttia edusti hinduja, buddhalaisia 0,3 prosenttia, sikhej? 0,1 prosenttia ja juutalaisia 0,1 prosenttia. Muita uskontoja edusti 0,8 prosenttia v?est?st?.

Kielet

Vuoden 2011 v?est?nlaskennassa 98,6 prosenttia Skotlannin asukkaista kertoi puhuvansa englantia, ja 92,6 prosenttia puhui sit? kotikielen??n. Skottia kertoi osaavansa puhua yli 1,5 miljoonaa, mutta vain 1,1 prosenttia kertoi k?ytt?v?ns? sit? kotikielen?. Suurin osuus skottia kotikielen??n k?ytt?vi? on Shetlandinsaarilla, Aberdeenshiress?, Morayssa ja Orkneysaarilla. Gaelia kertoi osaavansa puhua noin 57 000 ihmist?, joiden lis?ksi noin 23 000 ymm?rsi sit? muttei osannut lukea, kirjoittaa tai puhua sit?. Eniten gaelin puhujia on Ulko-Hebrideill? (52,3 %), Yl?maalla (5,4 %) sek? Argyllissa ja Butessa (4,0 %). Brittil?ist? viittomakielt? k?ytt?? kotikielen? noin 13 000 henke? eli noin 0,2 prosenttia v?est?st?. Vieraista kielist? puhutuimpia ovat puola, urdu, pand?abi, kiina ja ranska.

Terveys

Skotlantilaisten terveys on keskim??rin huonompaa kuin muun Britannian ja useimpien EU-maiden v?est?n. Maan terveys-tilanne on kehittynyt 1900- ja 2000-luvuilla, mutta ei yht? nopeasti kuin monissa muissa l?ntisen Euroopan maissa. Elinajanodote on noussut 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta se on silti pienempi kuin Britanniassa keski-m??rin. Se oli vuonna 2010 miehill? 76,1 ja naisilla 80,6 vuotta. Elin-ajan-odotteessa on selvi? eroja Skotlannin sis?ll?. Lyhin elin-ajan-odote on Glasgow’ssa ja pisin It?-Dunbartonshiressa. Maaseudun miehet el?v?t keskim??rin 3,5 vuotta pidemp??n kuin kaupunkilaiset ja naiset kaksi vuotta pidemp??n.

Kuolleisuus on laskenut Skotlannissa 1960-luvun j?lkeen, kuten on muissakin l?ntisen Euroopan maissa. Lapsi-kuolleisuus on Skotlannissa eurooppalaista keski-tasoa, mutta ty?-ik?isten kuolleisuus on ollut 1970-luvulta l?htien l?ntisen Euroopan korkeinta. Yli puolet skotlantilaisten kuolemista aiheutuvat sy?vist?, sepel-valtimo-taudista ja aivoverenkiertoh?iri?st?. Vuosittain kuolevien ihmisten m??r? on Skotlannissa laskenut 1980-luvun alusta. Sy?p?-kuolemien m??r? on kuitenkin kasvanut 14 prosenttia, ja samalla niiden osuus kaikista kuolemista on noussut 22 prosentista 29 prosenttiin. Yksi syy Skotlannin ja muun Britannian kuolleisuuden erolle johtuu sepel-valtimo-taudista, jonka miesten kuolleisuus oli 16 prosenttia ja naisten kuolleisuus 19 prosenttia korkeampia kuin muualla Britanniassa.

Kulttuuri

Arkkitehtuuri

Varhaisimmat tunnetut skotlantilaiset rakennelmat ovat esi-historiallisia kivi-rakennelmia, kuten Skara Braen ja Jarlshofin kyl?t Orkney- ja Shetland-saarilla. Romaaninen arkkitehtuuri tuli Skotlantiin 1100-luvulla David I:n hallitus-kaudella. Tyyli? edustavat esi-merkiksi Dunfermlinen luostari ja Pyh?n Magnusin katedraali Kirkwallissa. Goottilainen tyyli levisi Skotlantiin romaanisen kauden j?lkeen. Koristeellisemmalla keski- ja my?h?is-gotiikan jaksolla rakennettiin muun muassa Dunkeldin ja Elginin katedraalit. Uskon-puhdistuksen j?lkeen monia luostareita ja katedraaleja vahingoitettiin.

Skotlannin 1700-luvun merkitt?vimm?t arkkitehdit olivat William Adam ja t?m?n poika Robert Adam, joiden uus-klassinen arkkitehtuuri vaikutti ymp?ri Eurooppaa. Heid?n suunnittelemiin rakennuksiin kuuluvat Hopetoun House ja Culzeanin linna. Uuskreikkalainen arkkitehtuuri vaikutti 1800-luvulla el?neeseen William Henry Playfairiin, joka oli merkitt?v? tekij? erityisesti Edinburghin ja Glasgow’n 1800-luvun arkkitehtuurissa. Glasgow’n uus-kreikkalaiseen ilmeeseen vaikutti puolestaan Alexander Thomson, joka suunnitteli muun muassa kaupungin siluettia hallitsevan yli-opiston rakennuksen.

Charles Rennie Mackintosh ja James Stirling ovat 1900-luvun tunnetuimpia skotlantilaisia arkkitehteja. Mackintosh oli yksi jugendin merkitt?vimmist? edustajista, ja h?nen kuvaavin ty?ns? on Glasgow’n taidekoulun p??-rakennus. modernistinen arkkitehtuuri on uudistanut Skotlannin suurempien kaupunkien ulko-asua 1980-luvulta l?htien. Glasgow’ssa Clydejoen varrella on useita modernismia edustavia rakennelmia, kuten saanut Norman Fosterin suunnittelema Clyde Auditorium ja irakilaisen Zaha Hadidin suunnittelema Riverside Museum.

Musiikki

S?kki-pilli? soittava, kilttiin pukeutunut skotti-mies.

Skotlanti on erityisen kuuluisa tartaanikankaista tehtyihin kiltteihin pukeutuneiden miesten soittamasta s?kkipillimusiikista. Skotlannissa on muutenkin pitk?t kansan-musiikki-perinteet. Suosittuja kansan-musiikin aiheita ovat erityisesti 1700-luvun jakobiittikapinat. Monessa pubissa ja cèilidh’ss? lauletaan Skotlannin historiaan liittyvi? kappaleita.

Klassisen musiikin orkestereista tunnetuin on vuonna 1891 perustettu Skotlannin kuninkaallinen kansallisorkesteri. Kuninkaallisen kansallis-orkesterin rinnalla muita tunnettuja skotlantilaisia orkestereita ovat vuonna 1974 perustettu Skotlannin kamariorkesteri ja BBC?:n Skotlannin sinforniaorkesteri, jonka perusti vuonna 1935 skotlantilainen s?velt?j? ja kapelli-mestari Ian Whyte.

Skotlanti on tuottanut 1950-luvulta l?htien monien maailman-laajuisesti menestyneit? populaarimuusikoita. ”Skifflen kuninkaaksi” nimitetty Lonnie Donegan menestyi 1950- ja 1960-luvuilla, ja h?nen rinnalleen on noussut useita tunnettuja yhtyeit? ja artisteja. Vuoden 2005 ??nestyksess? Skotlannin parhaimmiksi yhtyeiksi valitut Belle & Sebastian, Travis ja Idlewind aloittivat kaikki uransa 1990-luvulla.

Kirjallisuus

Skotlannin kirjallisuus on ollut historiassa hyvin arvostetussa asemassa. Skotlantilaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, skotiksi ja gaeliksi. Gaelin-kielisi? teksti? on tunnistettu jo 500-luvulta. Musiikkiin liittyv? runous oli gaelin-kielisen kirjallisuuden hallitseva muoto 1700-luvulle saakka. Ensimm?inen tunnettu skotiksi kirjoittanut kirjailija oli runoilija John Barbour.

Unioni-sopimuksen j?lkeen 1707 Skotlannin menetetty? itsen?isyytens? monet poliittisesti turhautuneet skotlantilaiset halusivat m??ritell? kansallista kirjallista perinnett?. T?llaisia kirjailijoita olivat muun muassa Allan Ramsay ja Robert Fergusson. Heid?n j?lkeen nousivat merkitt?vimm?t skotti-kirjailijat, Robert Burns ja Walter Scott. Burns oli romantiikan ajan edell?k?vij?, ja Scott modernin historiallisen romaanin kehitt?j?. H?n oli lis?ksi ensimm?inen julkisuuden henkil?ksi noussut brittil?inen romaani-kirjailija. Walter Scottin lis?ksi 1800-luvun tunnetuimpia skotti-kirjailijoita olivat Robert Louis Stevenson, joka kirjoitti muun muassa Tohtori Jekyll ja Mr. Hyden ja Sherlock Holmesin luoja Arthur Conan Doyle.

1800- ja 1900-luvun vaiheessa Skotlannissa vaikutti niin sanottu Kailyardin koulukunta, jotka keskittyiv?t kuvaamaan sentimentaalisesti maaseudun el?m??. Heid?n eskapistinen tyylins? sai my?s vastavoimia, joista tunnetuin on George Douglas Brown. Ensimm?inen maailmansota, modernismi ja poliittisen nationalismin nousu vaikuttivat Skotlannin kirjallisuudessa 1900-luvun alussa. Maailmansotien v?lisen? aikaa kutsutaan Skotlannin renessanssiksi, jonka merkitt?vin edustaja oli runoilija Hugh MacDiarmid. Toisen maailman-sodan j?lkeisist? kirjailijoista monet ovat asuneet suurimman osan el?m?st??n Skotlannin ulko-puolella, kuten Alexander Trocchi, jonka sanotaan olleen Skotlannin ainoa alku-per?inen beat-kirjailija. Nyky-kirjailijoista tunnetuimpia ovat Iain Banks, Ian Rankin ja Irvine Welsh.

Ruokakulttuuri

P??artikkeli: Skotlantilainen keitti?

Skotlannin perinne-ruoka on haggis. Ruoka- ja juoma-kulttuurin saralla maa on tullut tunnetuksi my?s laadukkaista viskeist??n. Yleisesti skotlantilaiset k?ytt?v?t ruoan-laitossaan paljon lihaa ja rasvaa sek? suosivat uppo-paistamista. Nykyisin Skotlannin ruoka-kulttuuri on varsin v?rik?s ja fish & chips -paikkojen ohelle on ilmaantunut etnisi? ravintoloita.

Urheilu

Nykyaikainen golf on muotoutunut Skot-lannissa. St. Andrewsin kentt?.

Skotlannilla on er?iss? lajeissa omat kansalliset urheilu-maa-joukkueensa, kun taas er?iss? muissa lajeissa ja olympialaisissa skotit ovat kilpailleet Ison-Britannian joukkueen j?senin?.

Skotlannin urheilu-perinteet ulottuvat vuosisatojen taakse, ja maa ja sen kansalaiset ovat vaikuttaneet monen urheilu-lajin kehitykseen. Golfin lis?ksi esimerkiksi j??-kiekolla ja koripallolla on yhteyksi? Skotlantiin. Yl?-maan kisojen lajeista ovat puolestaan kehittyneet yleisurheilulajit moukarinheitto ja kuulanty?nt?. Yl?maan kisat ovat Skotlannin merkitt?vin perinne-urheilu-tapahtuma, jossa kilpaillaan useissa voima-lajeissa.

Maan suosituin urheilu-laji on jalkapallo, ja Skotlannin jalkapalloliitto on lajissaan maailman toiseksi vanhin. Maailman ensimm?isess? maa-ottelussa Skotlanti kohtasi vuonna 1872 Englannin Glasgow’ssa. Skotlannin jalka-pallo-maajoukkue on pelannut kahdeksissa MM-kilpailuissa ja kaksissa EM-kilpailuissa. Skotlannin mestaruussarja on jalka-pallon p??-sarja. Skotlantilainen Celtic voitti vuonna 1967 ensimm?isen? britti-seurana Euroopan cupin.

Jalka-pallon lis?ksi suosittuja urheilu-lajeja ovat rugby union ja golf. Perinteisesti jalka-pallo on ollut kaupungin ty?-v?en-luokan laji ja rugby union etel?isen maa-seutu-v?est?n ja keski-luokkaisten yli-opisto-opiskelijoiden laji.

L?hteet

• Brown, Alice: Scotland Ency-clop?dia Britannica Online. 27.8.2014. Chicago: Ency-clop?dia Britannica, Inc.. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
• Humphreys, Rob: The Rough Guide to Scotland. Lontoo: Rough Guides, 2011. ISBN 978-1-84836-719-7 (englanniksi)
• MacLean, Fitzroy: Scotland: A Concise History. Lontoo: Thames & Hudson, 2010. ISBN 978-0-500-28233-5 (englanniksi)
• Scotland’s Population 2012 (PDF) 17.10.2013. Registrar General for Scotland. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 26.7.2014. (englanniksi)
• Steel, David & Cylus, Jonathan: United Kingdom (Scotland): Health system review. Health Systems in Transition, 2012, 14. vsk, nro 9, s. 1–150. European Observatory on Health Systems and Policies. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 26.7.2014. (englanniksi)
• Wilson, Neil & Symington, Andy: Scotland. Foots-cray: Lonely Planet, 2011. ISBN 978-1-74179-324-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Virallinen sivusto (englanniksi)
• Skotlannin parlamentti (englanniksi)
• Tietoa matkailijoille (englanniksi)