菲律宾一客车从桥上坠落 至少40人死伤

Irlanti éire Ireland
lippu vaakuna
百度 而在除去商业、写字楼项目等，一季度北京预计将下发18个住宅产品。 Irlannin sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Michael D. Higgins
P??ministeri (Taoiseach)	Micheál Martin
Lains??d?nt?elin	Oireachtas
P??kaupunki	Dublin (Baile átha Cliath, 495 781 as.)
Muita kaupunkeja	Cork (123 062 as.), Limerick (54 023 as.), Galway, Waterford, Dundalk
Pinta-ala
– yhteens?	70 273 km2  (sijalla 117)
– josta sis?vesi?	2 %
V?kiluku (2020)	5 176 569 (sijalla 122)
– v?est?tiheys	73,6 as. / km2
– v?est?nkasvu	1,04 % (2020)
Viralliset kielet	iiri, englanti
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2019)
– yhteens?	398,4 miljardia USD  (sijalla 33)
– per asukas	80 481 USD
HDI (2019)	0,955 (sijalla 2)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	2 %
– teollisuus	29 %
– palvelut	69 %
Aikavy?hyke	UTC
– kes?aika	UTC+1
Itsen?isyys Westminsterin s??d?s	11. joulukuuta 1931
Lyhenne	IE
– ajoneuvot:	IRL
– lentokoneet:	EI
Kansainv?linen suuntanumero	+353
Tunnuslause	éire go Deo (ep?virallinen)
Kansallislaulu	”Amhrán na bhFiann (engl. The Soldier's Song)”
Edelt?j?(t)	Irlannin vapaavaltio
Infobox OKNimi-testi OK

Irlanti (iiriksi éire, engl. Ireland) on valtio, joka k?sitt?? suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempi? saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia. Valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km² ja sen v?kiluku runsaat 5,1 miljoonaa. Sen valtiomuoto on parlamentaarinen tasavalta. Se on ollut Euroopan unionin (aik. EEC) j?sen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin p??kaupunki on it?rannikolla sijaitseva Dublin.

Yleisesti valtiosta puhuttaessa siit? k?ytet??n usein nimityst? "tasavalta" (iiriksi poblacht, engl. republic) jotta ero Pohjois-Irlantiin (Yhdistyneen kuningaskunnan maa) olisi selv?. Valtion perustuslaki kuitenkin m??rittelee sen iirinkieliseksi nimeksi éire ja englanninkieliseksi nimeksi Ireland.

Irlannin ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia mets??. Britannia hallitsi sit? l?hes 800 vuoden ajan, kunnes maa vapaussodan j?lkeen saavutti vapaavaltion aseman 1921 ja itsen?istyi 1949. Viel? 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n k?yhimmist? maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. T?ll?in Irlantia nimitettiin kelttil?iseksi tiikeriksi. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.

Irlannin kansalliskieli ja ensimm?inen virallinen kieli on iiri ja toinen virallinen kieli englanti, ja rahayksikk? on euro. Irlannin aiempi rahayksikk? oli Irlannin punta (1938–2002).

Vuonna 2019 Irlannin bruttokansantuote asukasta kohden oli IMF:n mukaan 80 481 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maailman nelj?nneksi korkein. Viimeisen vuosikymmenen aikana Irlannin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti, sill? kansainv?liset suuryritykset ovat siirt?neet p??konttorinsa sinne s??st??kseen yritysverotuksessa. Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia. Vuonna 2015 se oli OECD-maiden matalin.

Maantiede

Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km². Asutus keskittyy maan it?- ja etel?rannikoille, l?nsiosa on hyvin harvaanasuttua aluetta.

Pinnanmuodot

Irlannin kartta

Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden v?liss? on j?rvi?, ja yl?v?t nummet p??ttyv?t usein rantajyrk?nteisiin. Etel?rannikolle ovat ominaisia leve?suiset, suppilomaiset lahdet, it?rannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas l?nsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat j??kausien tekem?t harjut ja drumliinit. Irlannin korkein kohta on 1 038 metri? korkea Carrauntoohil ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metri? korkea Mount Brandon ja 925-metrinen Lugnaquilla.

Luonto ja luonnonsuojelu

Laidunmaata Oweneen laaksossa.

Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittyn?, 8,4 prosenttia mets?? ja 15,8 prosenttia kosteikkoja. Kosteikoissa ja vesialueilla el?? joukko harvinaisia el?in- ja kasvilajeja. Irlannissa on my?s runsaasti harvinaisia sammal-, lev?- ja j?k?l?lajeja sek? vesikovakuoriaisia ja maanilvi?isi?.

Irlannissa el?? 28 maanis?k?slajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hy?nteislajia. Nis?kk?ist? susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silm?ll?pidett?vi?: mets?lepakko, saukko ja orava. K?rp?st?, mets?j?niksest? ja n?rhest? on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.

Irlannissa ei el? yht??n k??rmelajia. Legendan mukaan Pyh? Patrick karkotti k??rmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syyn? lienev?t j??kauden aikaiset j??tik?t ja Irlannin Isossa-Britanniassa el?vist? l?himmist? k??rmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.

Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sek? maa- ett? merikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 Donegalissa kuoriutui ensimm?inen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelij?iden k?ytt?m?t myrkkysy?tit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.

Maassa on kuusi kansallispuistoa: Ballycroyn, Burrenin, Connemaran, Glenveagh’n, Killarneyn ja Wicklowvuorten kansallispuisto.

Ilmasto

Irlannin ilmasto on merellinen. Id?ss? ja etel?ss? on kuivinta, ja id?ss? ja sis?maassa on hiukan l?mpim?mm?t kes?t ja kylmemm?t talvet kuin muualla. Siell? voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitk??n edes kukkuloilla. Dublinissa maan it?osassa on l?mpimimm?n kuun eli hein?kuun keskim??r?inen ylin l?mp?tila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskim??r?inen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 p?iv?n? jokaisessa kuussa, yhteens? 50–76 mm kuukaudessa. Galwayss? l?nsirannikolla l?mp?tilaolot ovat l?hes samanlaiset, mutta sadep?ivi? on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sadem??r?t 52–132 mm. Eniten sataa syksyll? ja talvella. Belmulletissa saaren luoteisnurkassa l?mpimimm?n kuun eli elokuun keskim??r?inen ylin l?mp?tila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskim??r?inen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 p?iv?n? jokaisessa kuussa, talvella yli 120 mm kuukaudessa.

Historia

P??artikkeli: Irlannin historia

Varhaiset vaiheet

Ensimm?iset asukkaat saapuivat Irlantiin 6 000 vuotta eaa. Noin 4 000 vuotta my?hemmin Etel?-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekiv?t taidokkaita kulta- ja pronssiesineit? ja aseita.

Kelttil?iset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perim?tiedon mukaan Pyh? Patrick saapui 432 jaa. ja k??nnytti irlantilaiset kristinuskoon. Viikingit alkoivat tunkeutua alueelle 800-luvulla jaa. Viikinkien kasvavan vaikutusvallan loppuna on usein pidetty Clontarfin taistelua vuonna 1014, jossa sai toisaalta surmansa my?s Irlannin ylikuningas Brian Boru.

Britannian valta

Englannin kuningaskunta valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimm?iset valloittajat olivat normanneja. Henrik II nimitti poikansa Juhanan, my?hemmin Juhana Maaton, Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli h?ilyv?ist?, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia. Henrik VIII, Elisabet I ja Jaakko I yrittiv?t istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyytt? irlantilaisiin rohkaisemalla maahanmuuttoa ja takavarikoimalla katolilaisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi t?st?. Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesi ensimm?inen kapina, kun Hugh O'Neillin johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeks?n vuotta itsen?isyytens? puolesta. 50 vuotta my?hemmin katolisten ylimysten johtama Kilkennyn konfederaatio hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat t?ytt? autonomiaa, katolilaisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina p??ttyi Englannin sis?llissotaan, jossa irlantilaiset olivat Kaarle I:n puolella Oliver Cromwellia vastaan. Vuonna 1649 Cromwell kukisti irlantilaiset verisesti. Kapinan j?lkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 prosenttia maasta, vuoteen 1776 menness? osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeille Amerikan itsen?isyyssodan innoittamina. Toiminta kukistettiin 1798. Britit yrittiv?t hillit? itsen?isyyshaaveita vuoden 1801 unionilailla, jolla personaaliunionin sijalle m??riteltiin uusi valtio nimelt? Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteli ankara n?l?nh?t?, jonka aikana v?kiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan l?nsiosat tyhjeniv?t l?hes kokonaan. Irlannin menett?m?st? kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille. Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sis?poliittinen tilanne k?rjistyi p??si?iskapinaan 1916.

Itsen?isyyden aika

Sinn Féinin vaalimainos 1918.

Vapaussota puhkesi 1919. Vuonna 1921 Irlanti ja Britannia sopivat aselevosta ja maan tulemisesta vapaavaltioksi. T?yden itsen?isyyden Irlanti saavutti Britannian antamalla Westminsterin s??d?ksell? 1931. Irlanti julistautui tasavallaksi 1948, erottautui Britannian kruunusta ja Brittil?isest? kansainyhteis?st? 1949 ja liittyi Euroopan talousyhteis??n vuonna 1973.

Viel? 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n k?yhimmist? maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sek? EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin, saivat aikaan l?nsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista. T?m?n vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”kelttil?inen tiikeri”.

Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 prosenttia. Samalla taloudellinen ep?tasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain j?lkeen l?nsimaiden suurimmaksi.

Syksyll? 2008 brittil?isen Northern Rock -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon est?miseksi ja muualta paenneiden p??omien houkuttelemiseksi. N?in Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menett?? lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumisp?iv?? lyk?ttiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pit?miseksi pystyss?.

Irlannin talous on noussut syv?st? talouskriisist? jopa yll?tt?v?n hyvin ja vuonna 2015 BKT:n kasvu oli 8 %.

Helmikuussa 2020 pidettyjen parlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sill? vasemmistolainen ja kansallismielinen Sinn Féin sai vaaleissa eniten ??ni?. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil olivat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen. 160-paikkaisen parlamentin edustajista 38 on Fianna Fáilin ja 35 Fine Gaelin. Fine Gaelin edustajam??r? v?heni 15:ll?, ja Fianna Fáil menetti kuusi paikkaa. Sinn Féin kasvatti paikkam??r?ns? 14 edustajalla 37:??n, vaikka sill? oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Irlannissa ??nest?j? voi antaa ykk?s??nen lis?ksi useita toissijaisia ??ni? eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Féin sai ykk?s??nist? eniten eli 24,5 prosenttia, Fianna Fáilin osuuden ollessa 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia.

Sinn Féinin mahdollisuuksia p??st? ensimm?ist? kertaa hallitusvastuuseen painoi menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipen?. Sek? Fine Gael ett? Fianna Fáil vakuuttivat ennen vaaleja, ett? ne eiv?t muodosta hallitusta Sinn Féinin kanssa. Kes?kuussa 2020 Irlanti saikin historiallisen hallituskokoonpanon, sill? uuden p??ministerin Micheál Martinin johtamassa hallituksessa perinteiset kilpailijat Fianna Fáil ja Fine Gael olivat ensimm?ist? kertaa hallituskumppaneita samassa hallituksessa. Koalitiossa niiden lis?ksi oli mukana my?s vihre? puolue. Edellisen hallituksen p??ministeri Leo Varadkar siirtyi varap??ministeriksi ja Martin johti hallitusta ensimm?iset kaksi vuotta, jonka j?lkeen hallitussopimuksen mukaisesti Varadkar nousi p??ministeriksi 17. joulukuuta 2022.

Bertie Ahern, Irlannin p??ministeri vuosina 1997–2008 ja Fianna Fáil -puolueen johtaja vuosina 1994–2008

Mary Robinson, Irlannin ensimm?inen naispresidentti vuosina 1990–1997.

Hallinto ja politiikka

Poliittinen j?rjestelm?

Irlannin parlamentti (Oireachtas) on kaksikamarinen. Parlamentin yl?huone on nimelt??n Seanad éireann ja alahuone Dáil éireann. Kummassakin kamarissa enemmist?puolue oli pitk??n keskustaoikeistolainen Fianna Fáil. Vuoden 2011 vaalien j?lkeen parlamentin enemmist?n kuitenkin muodostivat keskustaoikeistolainen Fine Gael ja keskustavasemmistolainen Ty?v?enpuolue.

Irlannin presidentin hallituskausi kest?? seitsem?n vuotta, ja h?net voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin toimi on l?hinn? seremoniallinen. Tietyiss? perustuslaillisissa teht?viss? h?nen tukenaan on neuvoa-antava valtioneuvosto. P??ministerin pyynn?st? presidentti voi hajottaa parlamentin. Michael D. Higgins aloitti presidenttin? 11. marraskuuta 2011. Presidentinvaaleissa lokakuussa 2018 Higgins valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistolainen Higgins oli ensimm?inen virassa oleva Irlannin presidentti 50 vuoteen, joka sai haastajan pyrkiess??n toiselle kaudelle.

Irlannin hallituksen p??mies on p??ministeri eli Taoiseach. Alahuone valitsee p??ministeriksi suurimman puolueen tai koalition puheenjohtajan. P??ministeri nime?? muut ministerit ja alahuone hyv?ksyy heid?t.

Kes?kuussa 2017 Leo Varadkarista tuli Fine Gael -puolueen johtaja ja Irlannin uusi p??ministeri edelt?j?ns? Enda Kennyn erottua. Varadkar oli monella tavalla uudenlainen p??ministeri: H?n oli sek? ensimm?inen osittain intialaistaustainen, ensimm?inen avoimesti homoseksuaalinen ett? tuolloin 38-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin p??ministeri Irlannin historiassa.

Viimeisimm?t parlamenttivaalit pidettiin helmikuussa 2020 ja kes?kuussa 2020 uudeksi p??ministeriksi historialliseen Fianna Fáilin ja Fine Gaelin yhteishallitukseen tuli Fianna Fáilin puheenjohtaja Micheál Martin, jonka on tarkoitus hallitussopimuksen mukaan vaihtaa paikkoja Fine Gaelin puheenjohtaja Varadkarin kanssa joulukuussa 2022.

Leo Varadkar, Irlannin p??ministeri 2017 – 2020 ja Fine Gael -puolueen johtaja vuodesta 2017

Mary McAleese, Irlannin toinen naispresidentti vuosina 1997–2011

Muu politiikka

Irlannin politiikassa on koko maan itsen?isyyden ajan ollut t?rke?n? aiheena Pohjois-Irlannin asema. Fianna Fáil muodostui vuosien 1922–1923 sis?llissodan j?lkeen niist?, jotka vastustivat saaren jakamista. Vaikka jaon vastustajat h?visiv?tkin sis?llissodan, Fianna Fáil oli pitk??n maan selv?sti suosituin puolue ja se on ollut hallitusvastuussa l?hes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Toinen suuri puolue Fine Gael syntyi jakamisen kannattajista. Muita merkitt?vi? puolueita ovat ty?v?enpuolue, vihre?t ja Sinn Féin.

Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lievent?neet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista. Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1996.

Irlanti on ensimm?inen maailman maa, jossa sukupuolineutraali avioliitto on hyv?ksytty kansan??nestyksen kautta. Homo- ja lesboparit saavat lainmuutoksen j?lkeen solmia siviiliavioliiton. ??nestys j?rjestettiin 22. toukokuuta 2015.

Abortista tuli Irlannissa laillinen vuoden 2019 alusta. Kansan??nestyksess? toukokuussa 2018 ylivoimainen enemmist? kansasta kannatti abortin laillistamista. Hallitus vei lain nopeasti l?pi parlamentissa ja presidentti vahvisti ennen joulunpyhi? lain, joka astui voimaan vuoden 2019 alussa.

Vuonna 1998 hyv?ksytty Pitk?nperjantain sopimus (Good Friday Agreement) lopetti vihollisuudet Pohjois-Irlannissa. T?m? toi mukanaan uudenlaisen aikakauden my?s Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenkeskiseen suhteeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II vieraili vuonna 2011 Irlannin tasavallassa ensimm?isen? Britannian monarkkina Irlannin itsen?istymisen j?lkeen, ja vuonna 2014 Irlannin tasavallan presidentti Michael Higgins vieraili Britanniassa ensimm?isen? Irlannin presidenttin?.

Asevoimat

Irlannin puolustusvoimat (engl. Irish Defence Forces (IDF), iiriksi óglaigh na héireann) koostuvat maavoimista, laivastosta ja ilmavoimista. Irlannissa ei ole yleist? asevelvollisuutta.

Hallinnollinen jako

Vuoden 2014 kes?kuusta alkaen Irlanti on jaettu 31 hallintoalueeseen (engl. local government area). Alueista 26 on kreivikuntia, kolme kaupunkeja (Cork, Dublin, Galway) ja kaksi kaupunki-kreivikuntia (Limerick, Waterford). Hallintoalueet jakaantuvat yhteens? 95 kunnanosaan (engl. municipal district). Vuoden 2014 uudistuksessa paikallishallinnon yksik?iden m??r? v?heni 114:st? 31:een ja alue-edustajien m??r? 1 627:st? 949:??n. Galwayn kreivikunta ja Galwayn kaupunki p??ttiv?t vuonna 2018 yhdisty? viimeist??n vuonna 2021, jonka j?lkeen hallintoalueita on 30..

1. Fingal
2. Dublin City
3. Dún Laoghaire–Rathdown
4. South Dublin
5. Wicklow
6. Wexford
7. Carlow
8. Kildare
9. Meath
10. Louth
11. Monaghan
12. Cavan
13. Longford
14. Westmeath
15. Offaly
16. Laois
17. Kilkenny
18. Waterford
19. Cork City
20. Cork County
21. Kerry
22. Limerick
23. Tipperary
24. Clare
25. Galway County
26. Galway City
27. Mayo
28. Roscommon
29. Sligo
30. Leitrim
31. Donegal

Hallinnon historiaa

Historiallisesti Irlannin saarella on ollut nelj? maakuntaa: Ulster, Munster, Connacht ja Leinster. Maakuntajako on per?isin kristillisen ajan alusta, eik? sill? ole en?? hallinnollista teht?v??.

Alla olevassa kartassa ja luettelossa ovat vanhan hallintojaon mukaiset kreivikunnat englanniksi ja iiriksi. Kreivikunnan nimen j?ljess? oleva numero viittaa kartan vihreisiin alueisiin. Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella v?rill?) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.

Ulster (Ulaidh)

• Cavan/An Cabhán (9)
• Donegal/Dún na nGall (26)
• Monaghan/Muineachán (8)

Munster (An Mhumhain)

• Clare/An Clár (20)
• Cork/Corcaigh (16)
• Kerry/Ciarraí (17)
• Limerick/Luimneach (18)
• Tipperary/Tiobraid árann (19)
• Waterford/Port Láirge (15)

Connacht (Connacht)

• Galway/Gaillimh (21)
• Leitrim/Liatroim (25)
• Mayo/Maigh Eo (22)
• Roscommon/Ros Comáin (23)
• Sligo/Sligeach (24)

Leinster (Laighin)

• Carlow/Ceatharlach (4)
• Dublin/áth Cliath (1)
• Kildare/Cill Dara (5)
• Kilkenny/Cill Chainnigh (14)
• Laois (13)
• Longford/An Longphort (10)
• Louth/Lú (7)
• Meath/An Mhí (6)
• Offaly/Uíbh Fhailí (12)
• Westmeath/An Iarmhí (11)
• Wexford/Loch Garman (3)
• Wicklow/Cill Mhantáin (2)

Vanha kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihre?ll? ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella

Talous

P??artikkeli: Irlannin talous

O'Connell Street Dublinissa

Irlannin talous on nykyaikaista ja pitk?lti riippuvainen ulkomaankaupasta. Irlanti liittyi euroon vuonna 1999 kahdentoista ensimm?isen EU-maan mukana. Maan bruttokansantuote kasvoi vuosina 1995–2007 keskim??rin 6 prosenttia vuodessa ja k??ntyi maailman talouskriisin takia jyrkk??n laskuun. Talouskriisin aikana irlantilaisten asuntojen keskim??r?inen myyntihinta puolittui vuoteen 2010. Bruttokansantuote laski vuonna 2008 yli 3 prosenttia ja seuraavana vuonna l?hes 8 prosenttia edellisest?. Vuonna 2010 bruttokansantuote heikentyi en?? vain yhden prosentin, ja maan talouden odotettiin palaavan siedett?v??n tilaan vuoden 2011 aikana.

Vuonna 2017 Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia.

Irlannin elinkeinorakenteesta noin 5 prosenttia on maataloutta, 49 prosenttia teollisuutta ja 46 prosenttia palveluita. Maan t?rkeimpi? maataloustuotteita ovat naudanliha, meijerituotteet, ohra, peruna ja vehn?. T?rkeimpi? teollisuustuotteita taas ovat erilaiset kemikaalit, l??ketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lis?ksi maa on panostamassa l??kelaitteiden valmistukseen. Irlannin t?rkeimpi? luonnonvaroja ovat maakaasu, turve, kupari, lyijy, sinkki, hopea, baryytti, kipsi, kalkkikivi ja dolomiitti.

Irlannin t?rkeimpi? vientitavaroita ovat konetarvikkeet, tietokoneet, kemikaalit, l??keaineet, el?imet sek? el?intarvikkeet. Irlannin vienti kohdistuu Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Belgiaan ja Saksaan, kun taas t?rkeimm?t tuontimaat ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Alankomaat. Vuoden 2010 arvion mukaan Irlannin ulkomaankaupan arvo oli noin 115,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Irlannin talous on noussut hyvin syv?st? talouskriisist?. Erityisesti IT- ja l??kealan yritykset ovat nostaneet maan taloutta. BKT:n kasvu vuonna 2015 oli 8 %. Applen ja Googlen kaltaiset j?ttiyritykset ovat investoineet maahan ja ty?llist?v?t noin 10 prosenttia maan ty?voimasta, niiden osuus maan bruttokansantuotteesta on samaa luokkaa. Irlannissa ovat menestyneet kuitenkin my?s perinteisemm?t alat ja esim. maidontuotantoon on investoitu sen j?lkeen, kun EU poisti maitokiinti?ns?. Hyv? talouskehitys on toisaalta johtanut hintojen nousuun.

Energia

Irlannilla on kuunninahimoiset tavoitteet saavuttaa nettonollap??st?t vuoteen 2050 menness? ja tuottaa 80 % s?hk?st? uusiutuvien energial?hteiden avulla vuoteen 2030 menness?, mutta toteutuksella alkaa tulla kiire. Vuonna 2022 fossiilisilla tuotettiin viel? l?hes 60% s?hk?st?. Koska Irlanti on riippuvainen Britanniasta tuodusta energiasta, energiaturvallisuus on hallitukselle merkitt?v? huolenaihe.

Liikenne

Dublinin lentoasema on maan suurin lentoasema.

Irlannissa on yhteens? noin 700 kilometri? moottoritiet? (2009). Maan liikenne on Britannian tapaan vasemmanpuoleista. Irlannissa on yhteens? 39 lentokentt??, joista suurin on Dublinin lentoasema. Lentokent?n kautta kulkee p?ivitt?in noin 60 000 matkustajaa. Tieverkko on kattava ja hyv?kuntoinen, mutta julkinen liikenne on melko kallista, vuorov?lit ovat pitki? eiv?tk? reitit ulotu kaikkialle.

V?est?

Katso my?s Katolinen kirkko Irlannissa.

Irlannin v?kiluvun kehitys 1600-luvulta 2000-luvulle.

Irlannin v?est? periytyy p??osin kelteist?, mutta mukaan on sekoittunut aikojen kuluessa my?s englantilaisia, pohjoismaalaisia (l?hinn? viikinkien ajalta norjalaisia ja tanskalaisia) sek? iberialaisia. 2000-luvulla Irlannin v?kiluku on kasvanut voimakkaasti, sill? maahan on tullut paljon maahanmuuttajia p??osin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Vuonna 2011 maassa oli 4 670 976 asukasta.

Vuosikymmenien ajan Irlannin v?est?nkehityst? hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riitt?m?tt?m?st? ravintohuollosta, mutta v?est?n v?heneminen p??ttyi vuonna 1961, sill? vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.

V?est? puhuu p??osin englantia, mutta pieni v?hemmist?, joka asuu enimm?kseen Irlannin l?nsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuper?iskielt? iiri?. Iiri? puhuvien m??r? on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heist? on kaksikielisi? toisena ?idinkielen??n englanti. Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.

Vuoden 2016 v?est?laskennassa irlantilaisista kuului katoliseen kirkkoon 78,3 prosenttia v?est?st?. Anglikaaniseen Irlannin kirkkoon kuului 2,7 prosenttia. Ortodokseja oli 1,3 prosenttia ja muita kristittyj? 1,6 prosenttia. Muslimeja oli 1,3 prosenttia, hinduja 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 2,1 prosenttia. Uskonnottomia oli 9,8 prosenttia. Loput 2,6 prosenttia ei kertonut kantaansa. Vuonna 2010 70 prosenttia irlantilaisista kertoi uskovansa Jumalaan; osuus oli Euroopan seitsem?nneksi suurin.

Eri alueiden v?est?jakauma on hyvin ep?tasainen. V?est? ja teollisuus ovat keskittyneet it??n, jossa on maan politiikan ja talousel?m?n keskus. Noin 30 prosenttia v?est?st? asuu Dublinin ja Dún Laoghairen kaupunkien alueella.

Maailman terveysj?rjest?n vuonna 2004 tekem?n selvityksen mukaan Irlannissa k?ytet??n maailman nelj?nneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 14,4 litraa aikuista kohti. Vain Luxemburgissa, Ugandassa ja T?ekiss? kulutus on viel? runsaampaa. Irlanti on Afrikasta Britanniaan ja Alankomaihin kuljetettavan hasiksen merkitt?v? v?lipiste. Lis?ksi Irlannin kautta v?litet??n Euroopassa valmistettuja synteettisi? huumeita sek? heroiinia ja kokaiinia. Erityisesti kokaiinin k?ytt? on kasvussa my?s Irlannissa.

Huhtikuussa 2019 tilastojen mukaan 622 700 henkil?? eli 12,7 prosenttia v?est?st? oli kansallisuudeltaan muita kuin irlantilaisia.

Koulutus

Irlannissa on oppivelvollisuus kaikille 8–15-vuotiaille lapsille. Irlannin kouluj?rjestelm? on kolmivaiheinen: kaikille pakollinen kahdeksan vuoden mittainen peruskoulu (engl. primary education), 5–6 vuotta kest?v? toisen asteen koulutus (engl. secondary education) sek? korkeakoulutus. Irlannissa lapset saavat menn? kouluun aikaisintaan kuusivuotiaina, mutta useimmat 4- tai 5-vuotiaat k?yv?t peruskoulujen yhteydess? olevia erityisluokkia. Peruskoulun j?lkeen valtaosa nuorista siirtyy 5–6 vuotta kest?v??n toisen asteen koulutukseen. Noin 60 prosenttia toisen asteen koulutuksen suorittaneista menee my?hemmin korkeakouluun, yleens? joko yliopistoon tai collegeen. Irlannissa on yhteens? seitsem?n yliopistoa, joista vanhin on vuonna 1592 perustettu Trinity College. Yliopistoista suurin taas on vuonna 1854 perustettu University College Dublin, jossa opiskelee yhteens? yli 24 000 opiskelijaa.

Kulttuuri

Rockyhtye U2 konsertoimassa Madison Square Gardenissa marraskuussa 2005.

Irlantilaisen kulttuurin ep?muodollisuus erottaa sen brittil?isest? kulttuurista ainakin irlantilaisten itsens? mielest?. Huumoria ja kielellist? sukkeluutta arvostetaan, ja s??nt?jen rikkomisesta rangaistaan sarkasmilla tai pilkkaamisella.

Irlantilainen ruoka muistuttaa muiden pohjoiseurooppalaisten maiden keitti?t?. Liha, peruna ja viljatuotteet ovat sen perustana, kasviksista k?ytet??n lisukkeina etenkin kaalia, lanttua, porkkanaa ja ruusukaalia. Lammasta, kanaa, naudanlihaa, kinkkua ja kalkkunaa sy?d??n paistettuina tai pataruokina. My?s kalaa, varsinkin lohta, ja katkarapuja k?ytet??n. Kansainv?linen keitti? on levinnyt Irlantiinkin, mutta kotimaiset perusruoat ja varsinkin juomat, kuten viski ja Guinness-olut, ovat s?ilytt?neet suosionsa. Pubi on oleellinen kohtaamispaikka, mutta siell? tarjotaan harvoin aterioita.

Harppu koristaa my?s Guinness-lasia.

Irlannin symboleita ovat kolmilehtinen apila, jota Irlannin suojeluspyhimyksen Pyh?n Patrickin (iir. Padraich) kerrotaan k?ytt?neen esimerkkin? selitt?ess??n pyh?? kolminaisuutta, sek? kultainen harppu, joka esiintyy my?s kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu oli my?s Irlannin puntakolikoissa (iir. Punt) ja on edelleen Irlannin vaakunassa.

Perinteinen irlantilainen soitinmusiikki on usein alkujaan tarkoitettu tanssien s?estykseksi. Kansanlauluissa on ornamentoituja surulauluja sek? balladeja, jotka voivat kertoa niin politiikasta, ty?st?, alkoholista kuin rakkaudestakin. Irlantilaisia teemoja musiikissaan ovat k?ytt?neet muun muassa Clannad, The Dubliners, Thin Lizzy, Boyzone ja The Corrs. My?s muut irlantilaiset artistit menestyv?t maailmalla, eturivin t?hdist? mainittakoon U2, Enya, Jedward, Sinéad O'Connor, Westlife, My Bloody Valentine, One Direction -yhtyeen Niall Horan sek? Boomtown Rats (ja laulaja Bob Geldof). Riverdance-tanssiryhm? on tehnyt irlantilaista steppitanssia tunnetuksi maailmalla.

Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta sai vuonna 1951 yhdess? John Douglas Cockcroftin kanssa Nobelin fysiikan palkinnon ”atomin jakamisesta”. William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.

Irlannissa on my?s useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Nelj? heist? on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon: William Butler Yeats 1923, George Bernard Shaw 1925, Samuel Beckett 1969 ja Seamus Heaney 1995. Muita tunnettuja irlantilaiskirjailijoita ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietet??n vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde, Patrick Kavanagh, Colm Tóibín, Brendan Behan, Roddy Doyle, Laurence Sterne sek? Draculan luoja Bram Stoker.

Unescon maailmanperint?luettelossa on Irlannista kaksi kohdetta, Bend of the Boynen muinaismuistot ja Skellig Michaelin luostariryhm?.

Media

Irlannin yleisradioyhti? on Raidió Teilifís éireann (RTE), jolla on kaksi televisiokanavaa ja nelj? kansallista radiokanavaa. Lis?ksi maassa on useita kaupallisia televisio- ja radioyhti?it?. Irlanti on Eurovision laulukilpailussa t?h?n menness? menestynein maa, sill? se on voittanut seitsem?n kertaa.

Irlantilaisia lehti? ovat mm. The Irish Times, Irish Independent ja Irish Examiner.

Urheilu

Gaelilainen jalkapallo on yksi Irlannin ep?virallisista kansallislajeista.

Irlannin ep?virallisia kansallislajeja ovat niin kutsutut gaelilaiset urheilulajit, joista t?rkeimpi? ovat et?isesti jalkapalloa muistuttava gaelilainen jalkapallo ja mailapeli hurling. Olympialaisissa maa on menestynyt l?hinn? kes?olympialaisissa; talvikisoissa maa ei ole voittanut yht??n mitalia. Kes?olympialaisissa Irlanti on menestynyt erityisesti nyrkkeilyss? (19 mitalia), yleisurheilussa (7 mitalia) ja uinnissa (7 mitalia).

Irlannissa on yhteens? 252 844 rekister?ity? jalkapallon pelaajaa ja 5 828 jalkapalloseuraa. Maan kansallinen jalkapalloliiga on viralliselta nimelt??n League of Ireland Premier Division. Irlannin jalkapallomaajoukkue on osallistunut kolme kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin (1990, 1994 ja 2002) voittamatta kuitenkaan mitaleja. Maa oli FIFA-rankingissa hein?kuussa 2025 sijalla 60. Parhaimmillaan maa on ollut ranking-listalla kuudes vuosina 1992–1993. Jalkapallon ohella my?s rugby ja hevosurheilu on suosittua.

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Irlanti Wikimatkoissa
• Globalis.fi – Irlannin maaprofiili
• Irlanti Google Mapsissa
• Ylen El?v? arkisto – Vieraana vihre?ll? saarella, video 1964