辞旧迎新——皇甫泌尿外科医院2017年健康年会..

Belomorsk Беломорск
lippu	vaakuna
Belomorsk
百度 (记者权若青) Koordinaatit: 64°31′30″N, 34°46′00″E
Valtio	Ven?j?
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Belomorskin piiri
Ensimm?inen maininta	1419
Kaupungiksi	11. syyskuuta 1938
Hallinto
– Asutustyyppi	kaupunki
– Hallinnon tyyppi	kaupunkikunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	258 km2
V?kiluku (2011)	12 900
Aikavy?hyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	186500
Kaupungin sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla.

Belomorskin rautatieasema.

Vienanmeren kanava Belomorskissa.

N?kym? Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin v?rivalokuva vuodelta 1916.

Belomorsk (ven. Беломо?рск, vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Ven?j?ll?. Se sijaitsee Vienanmeren rannalla Ala-Uikujoen suussa 376 kilometri? Petroskoista pohjoiseen. Vuonna 2011 kaupungissa oli 11 900 ja kunnassa 12 900 asukasta.

Maantiede ja ilmasto

Belomorskin kaupunkikunnan pinta-ala on 258 neli?kilometri?. Se rajoittuu pohjoisessa, l?nness? ja lounaassa Belomorskin piirin Sosnavitsan ja kaakossa Suman maalaiskuntiin. Pinta-alasta valtaosa on mets??.

Kunta kuuluu Vienanmeren alankoon. Vesist?j? ovat Vienanmeri, Uiunsaaren ja Belomorskin tekoj?rvet, Ala-Uikujoki ja sen sivuhaara Siisna (ven. ?i?nja), Belomorskin tekoj?rveen laskeva Uda sek? Vienanmeren Sorokanlahteen laskevat Suuri- ja Pieni-Ketmuksajoet (Bol?aja ja Malaja Ketmuksa). Hy?tykaivannaisia ovat savi, graniittigneissi ja granaatti.

Kaupungin ilmastossa on lauhkean mannerilmaston ja meri-ilmaston piirteit?. Talvi on pitk? ja leuto, kes? lyhyt, viile? ja s??lt??n ep?vakainen. Tammikuun keskil?mp?tila on –10,8 °C ja hein?kuun 14,5 °C. Vuotuinen sadem??r? on 435 millimetri?.

Asutus

Kaupungin lis?ksi Belomorskin kuntaan kuuluvat Vodnikovin, Zolotetsin ja Vienanmeren kanavan 16.–19. sulkujen asutukset, Matinvaaran (ven. Matigora), Saliniemen (Salnavolok), Siisnan ja Uiunsaaren kyl?t sek? Gorelyi Mostin sivuutusasema. Vodnikov, 19. sulun asutus ja Gorelyi Most luetaan virallisesti osaksi Belomorskin kaupunkia. Kaupungin j?lkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 900 asukkaan Zolotets. Kunnan alueella on 16 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta.

Asukasluvun kehitys

1959	1970	1979	1989	2002	2010
14 783	16 595	18 071	18 935	13 103	12 121

Historia

Varhaisimmat merkit alueen ihmisasutuksesta ovat noin 5 000–6 000 vuotta vanhat kalliopiirrokset Uikujoen suiston saarilla. Uikujoen suuhaaran Sorokan kala-apajat mainitaan ensimm?isen kerran vuodelta 1419 per?isin olevassa kauppakirjassa. Nimen Sorokka uskotaan perustuvan karjalaiseen nimitykseen Saarijoki, joka on mukautunut ven?j?n sanoihin soróka (’harakka’) tai soroká (numeraalin 40 taivutusmuoto). Joen suuhun rakennettiin 1400-luvun alussa tsasouna ja vuosisadan loppupuolella kirkko, jonka ymp?rille muodostui Solovetskin luostarin skiitta. Sorokan pomorilaiskyl? kuului luostarin alaisuuteen vuodesta 1551. Heikkojen kulkuyhteyksiens? takia siit? ei kehittynyt Suman kaltaista kaupank?ynnin keskusta.

Vuonna 1869 Sorokkaan perustettiin pietarilaisten Beljajevin veljesten saha ja my?hemmin kaksi muuta sahalaitosta. 1900-luvun alussa Sorokka oli Arkangelin l??nin Kemin kihlakuntaan kuuluneen volostin eli kunnan keskus, jossa oli yli tuhat asukasta, kirkko, koulu ja postiasema. Sorokan volostiin kuuluivat my?s Kuivaniemen (ven. Suhoje), Saliniemen, Siisnan, Uiunsaaren ja Virman kyl?t. Vuonna 1907 volostissa oli 3 700 asukasta, joista 16,5 % oli karjalaisia.

Vuonna 1916 perustettiin Muurmannin radalla sijainnut Sorokan rautatieasema ja vuosina 1931–1933 rakennettiin kaupungin alueelle p??ttyv? Vienanmeren–It?meren kanava. Vuonna 1927 muodostettiin aluksi kymmeneen kyl?neuvostoalueeseen jaettu Sorokan piiri, jonka hallinnollisena keskuksena toimi Sorokan kyl?. Sorokan kyl?ss? sek? erillisen Sorokan asutusneuvoston muodostaneessa Soluninille nimetyss? ty?l?isasutuksessa oli vuonna 1933 yhteens? 9 600 asukasta, joista 319 oli karjalaisia ja 40 suomalaisia.

Sorokan kyl? ja rautatieasema, Soluninille nimetty ty?l?isasutus sek? kanavaty?ntekij?iden taajama Vodnikov yhdistettiin vuonna 1938 Belomorskin kaupungiksi. Jatkosodan aikana suomalaisten miehitt?ess? Petroskoita Belomorsk toimi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan v?liaikaisena p??kaupunkina.

Liikenne, talous ja palvelut

Kaupungin kautta kulkee Muurmannin rautatie, josta haarautuu rata Arkangelin alueen Obozerskiin. Belomorskin asema on rautatiepiirin keskus, jonka kautta kulkee p?ivitt?in noin kymmenen paria kaukojunia ja kaksi paria paikallisjunia. Kaupungista on maantieyhteydet Pietarin ja Murmanskin v?liselle M18-valtatielle Pu?noihin, Suman kautta Kuolismaan sek? Vienanmeren rannalle Rastnavolokiin. Linja-autoliikenne suuntautuu Kostamukseen, Sege?aan, Karhum?keen ja Petroskoihin. Siisnajokea pitkin kulkee Vienanmeren–It?meren kanava. Sorokanlahden rannalla on kalasatama ja Vienanmeren kanavan varrella Vodnikovissa merisatama. Kaupungissa on my?s helikopterilentokentt?.

Talous perustuu puunjalostukseen, jota edustaa Belomorskin saha- ja puunjalostuskombinaatti sek? nelj? muuta sahalaitosta. Lis?ksi on elintarvike-, metalli- ja rakennusteollisuutta sek? kalastusyrityksi?. Uikujoella on Belomorskin ja Uiunsaaren vesivoimalaitokset.

Belomorskissa toimii kolme keskikoulua, lasten luomisty?n keskus, taide- ja musiikkikoulut sek? Petroskoin yliopiston haaraosasto. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, kaksi kirjastoa, pomorikulttuurin keskus ja kotiseutumuseo. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala poliklinikkoineen ja ensiapuasemineen, lastenpoliklinikka, lastenkoti ja sosiaalipalvelukeskus. Kaupungissa on kaksi ortodoksista kirkkoa. Er?it? julkisia palveluja on my?s Vodnikovissa ja Zolotetsissa. Paikallislehten? ilmestyy Belomorskaja tribuna.

Kaupunkikuva, n?ht?vyydet ja matkailu

Suurin osa Belomorskista sijaitsee Uikujoen p??haaran ja Siisnajoen muodostamalla saarella. Hallintorakennukset ovat keskell? Uikujokea sijaitsevalla saarella ja joen it?puolella, rautatieasema sen l?nsipuolella ja merisatama Siisnan it?rannalla. P??saarella sijaitsevat Belomorskin saha- ja puunjalostuskombinaatti sek? Vygin rautatieasema. Kaupungissa on noin 30 saarta ja 40 siltaa, joiden takia sit? toisinaan kutsutaan ”Pohjolan Venetsiaksi”.

Seudulla on lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja. Uikujoen saarilla Uiunsaaren ja Belomorskin vesivoimalaitosten v?lill? sijaitsee Euroopan-puoleisen Ven?j?n suurin kalliopiirrosalue (Besovy Sledki, Jerpin Pudas, Zalavruga ja joukko nimett?mi? saaria). Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu 1900-luvun alussa pystytetty saharakennus. Historialliset kohteet liittyv?t Ven?j?n kansalaissotaan, toiseen maailmansotaan sek? kaupungissa asuneeseen runonlaulaja Fekla Bykovaan. Keskustassa on Ven?j?n kansalaissodassa kaatuneen Sorokan neuvoston ensimm?isen puheenjohtajan Vasili Soluninin ja Neuvostoliiton sankarin Andrei Pa?kovin rintakuvat.

Belomorskista tehd??n opastettuja retki? kalliopiirroksille ja Vienanmeren saaressa sijaitsevaan Solovetskin luostariin. Majoituspalveluihin kuuluvat Gandvik- ja Belomorje-hotellit sek? lomakyl? Vyg. Kaupungissa on ravintola ja joukko kahviloita.

L?hteet

• Generalnyi plan Belomorskogo gorodskogo poselenija Belomorskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme belomorsk.onego.ru. Viitattu 21.5.2013. (ven?j?ksi)^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Belomorskin kaupungin sivusto^{[vanhentunut linkki]} (ven?j?ksi)
• Belomorskin piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi)
• Belomorsk Karjalan tasavallan matkailusivustolla^{[vanhentunut linkki]} (ven?j?ksi)
• Pomorilaiskulttuurin keskus (ven?j?ksi)
• Paikallislehti Belomorskaja tribuna (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi)

It?-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta Jyskyj?rvi ? Kantalahti ? Kemi (kaupunki) ? Kieretti ? Kiestinki ? Kontokki ? Kouta ? Kuolisma ? Laapina ? Njuht?a ? Oulanka ? Paanaj?rvi ? Pistoj?rvi ? Ponkama ? Solokka ? Sorokka ? Suiku ? Suikuj?rvi ? Suma ? Tunkua ? Uhtua ? Usmana ? Vitsataipale ? Voij?rvi ? Vojat?u ? Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta Danilova ? Kiimasj?rvi ? Lindj?rvi ? M?ntyselk? ? Paatene ? Petrovski Jam ? Poraj?rvi ? Poventsa (kaupunki) ? Repola ? Rimoila ? Rukaj?rvi ? Sunku Petroskoin kihlakunta Ahnus ? Jallahti ? Latva ? Munj?rvi ? Kentj?rvi ? Kontupohja ? Petroskoi (kaupunki) ? Pyh?j?rvi ? Soutj?rvi ? Suoju ? Suurlahti ? S??m?j?rvi ? Tipinitsa ? Tiudia ? Tolvoja Aunuksen kihlakunta Aunus (kaupunki) ? Kotkatj?rvi ? M?t?ssyv? ? Nekkula ? Riipuskala ? Tulemaj?rvi ? Vaaseni ? Vielj?rvi ? Vitele