这些加油6大误区 爱车的人必须要懂得
Alkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien v?lill? on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. Niit? kutsutaan my?s tyydyttyneiksi hiilivedyiksi, sill? ne sis?lt?v?t suurimman mahdollisen m??r?n vety? hiiliatomia kohden. Jos alkaanissa ei ole rengasta eli se on asyklinen, sen yleinen molekyylikaava on CnH2n+2. Syklisen alkaanin kaava on vastaavasti CnH2n.
Isomeria
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Asyklisten alkaanien isomeria
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Yksinkertaisin alkaani on metaani (CH4). Se on ainoa alkaani, joka muodostuu yhdest? hiiliatomista. Samaan tapaan etaani (CH3CH3) on ainoa kahdesta ja propaani (CH3CH2CH3) kolmesta hiiliatomista muodostuva suoraketjuinen alkaani. Nelj?st? hiiliatomista on kuitenkin mahdollista muodostaa kaksi erilaista asyklist? alkaania: butaani ja 2-metyylipropaani eli isobutaani. Butaanin ja isobutaanin molekyylikaava on sama C4H10, mutta niiden rakenne on erilainen – ne ovat toistensa rakenteellisia isomeereja. Asyklisten alkaanien isomeerien m??r? kasvaa merkitt?v?sti yhdisteen atomim??r?n kasvaessa:
| Molekyylikaava | Isomeerien lkm. |
|---|---|
| C5H12 | 3 |
| C6H14 | 5 |
| C7H16 | 9 |
| C8H18 | 18 |
| C9H20 | 35 |
| C10H22 | 75 |
| C15H32 | 4 347 |
| C20H42 | 366 319 |
| C30H62 | 4 111 846 763 |
Asyklinen alkaani voi kierty? hiili-hiili-sidostensa kautta. T?m?n vuoksi se on konformaatioisomerialtaan hyvin monipuolinen. Positiivisen osittaisvarauksen omaavat vetyatomit kuitenkin p??s??nt?isesti ovat mahdollisimman kaukana toisistaan minimienergiaperiaatteen mukaisesti.
Sykloalkaanien isomeria
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sykloalkaanit ovat konformaatioisomerialtaan asyklisiin alkaaneihin verrattuna j?ykempi?. Esimerkiksi syklopropaanin hiili-hiili-sidosten on mahdotonta kierty? rengasrakenteen s?rkym?tt?. Kiertyminen mahdollistuu vasta riitt?v?n isoilla sykloalkaaneilla – C25 ja sit? suurempien sykloalkaanien vetyatomien kiertyminen ei juurikaan eroa en?? suoraketjuisien alkaanien kiertymisest?. Yleisimmill? sykloalkaaneilla C3-7 kiertyminen on kuitenkin ??rimm?isen rajoittunutta.
Muotonsa vuoksi alkyyliryhmi? sis?lt?vill? sykloalkaaneilla voi esiinty? cis-trans-isomeriaa. T?ll?in alkyyliryhm?t ovat renkaan samalla tai eri puolella.
Nime?minen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Suoraketjuisten alkaanien nime?minen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Suoraketjuiset alkaanit eli n-alkaanit nimet??n niiden sis?lt?mien hiiliatomien mukaan seuraavasti:
| Hiiliatomien m??r? |
Rakennekaava | Nimi | CAS-numero |
|---|---|---|---|
| 1 | CH4 | Metaani | 74-82-8 |
| 2 | CH3CH3 | Etaani | 74-84-0 |
| 3 | CH3CH2CH3 | Propaani | 74-98-6 |
| 4 | CH3CH2CH2CH3 | Butaani | 106-97-8 |
| 5 | CH3(CH2)3CH3 | Pentaani | 109-66-0 |
| 6 | CH3(CH2)4CH3 | Heksaani | 110-54-3 |
| 7 | CH3(CH2)5CH3 | Heptaani | 142-82-5 |
| 8 | CH3(CH2)6CH3 | Oktaani | 111-65-9 |
| 9 | CH3(CH2)7CH3 | Nonaani | 111-84-2 |
| 10 | CH3(CH2)8CH3 | Dekaani | 124-18-5 |
| 11 | CH3(CH2)9CH3 | Undekaani | 1120-21-4 |
| 12 | CH3(CH2)10CH3 | Dodekaani | 112-40-3 |
| 13 | CH3(CH2)11CH3 | Tridekaani | 629-50-5 |
| 14 | CH3(CH2)12CH3 | Tetradekaani | 629-59-4 |
| 15 | CH3(CH2)13CH3 | Pentadekaani | 629-62-9 |
| 16 | CH3(CH2)14CH3 | Heksadekaani | 544-76-3 |
| 17 | CH3(CH2)15CH3 | Heptadekaani | 629-78-7 |
| 18 | CH3(CH2)16CH3 | Oktadekaani | 593-45-3 |
| 19 | CH3(CH2)17CH3 | Nonadekaani | 629-92-5 |
| 20 | CH3(CH2)18CH3 | Eikosaani | 112-95-8 |
| 21 | CH3(CH2)19CH3 | Heneikosaani | 629-94-7 |
| 22 | CH3(CH2)20CH3 | Dokosaani | 629-97-0 |
| 23 | CH3(CH2)21CH3 | Trikosaani | 638-67-5 |
| 24 | CH3(CH2)22CH3 | Tetrakosaani | 646-31-1 |
| 25 | CH3(CH2)23CH3 | Pentakosaani | 629-99-2 |
| 26 | CH3(CH2)24CH3 | Heksakosaani | 630-01-3 |
| 27 | CH3(CH2)25CH3 | Heptakosaani | 593-49-7 |
| 28 | CH3(CH2)26CH3 | Oktakosaani | 630-02-4 |
| 29 | CH3(CH2)27CH3 | Nonakosaani | 630-03-5 |
| 30 | CH3(CH2)28CH3 | Triakontaani | 638-68-6 |
| 31 | CH3(CH2)29CH3 | Hentriakontaani | 630-04-6 |
| 32 | CH3(CH2)30CH3 | Dotriakontaani | 544-85-4 |
| 33 | CH3(CH2)31CH3 | Tritriakontaani | 630-05-7 |
| 34 | CH3(CH2)32CH3 | Tetratriakontaani | 14167-59-0 |
| 35 | CH3(CH2)33CH3 | Pentatriakontaani | 630-07-9 |
| 36 | CH3(CH2)34CH3 | Heksatriakontaani | 630-06-8 |
| 37 | CH3(CH2)35CH3 | Heptatriakontaani | 7194-84-5 |
| 38 | CH3(CH2)36CH3 | Oktatriakontaani | 7194-85-6 |
| 39 | CH3(CH2)37CH3 | Nonatriakontaani | 7194-86-7 |
| 40 | CH3(CH2)38CH3 | Tetrakontaani | 4181-95-7 |
| 41 | CH3(CH2)39CH3 | Hentetrakontaani | 7194-87-8 |
| 42 | CH3(CH2)40CH3 | Dotetrakontaani | 7098-20-6 |
| 43 | CH3(CH2)41CH3 | Tritetrakontaani | 7098-21-7 |
| 44 | CH3(CH2)42CH3 | Tetratetrakontaani | 7098-22-8 |
| 45 | CH3(CH2)43CH3 | Pentatetrakontaani | 7098-23-9 |
| 46 | CH3(CH2)44CH3 | Heksatetrakontaani | 7098-24-0 |
| 47 | CH3(CH2)45CH3 | Heptatetrakontaani | 7098-25-1 |
| 48 | CH3(CH2)46CH3 | Oktatetrakontaani | 7098-26-2 |
| 49 | CH3(CH2)47CH3 | Nonatetrakontaani | 7098-27-3 |
| 50 | CH3(CH2)48CH3 | Pentakontaani | 6596-40-3 |
| 60 | CH3(CH2)58CH3 | Heksakontaani | 7667-80-3 |
| 61 | CH3(CH2)59CH3 | Henheksakontaani | 7667-81-4 |
| 70 | CH3(CH2)68CH3 | Heptakontaani | 7719-93-9 |
| 80 | CH3(CH2)78CH3 | Oktakontaani | 7667-88-1 |
| 90 | CH3(CH2)88CH3 | Nonakontaani | 7667-51-8 |
| 100 | CH3(CH2)98CH3 | Dekakontaani tai hektaani | 6703-98-6 |
Alkaanien nime?minen perustuu nelj?? ensimm?ist? lukuun ottamatta kreikankielisiin lukusanoihin, joihin on lis?tty -aani p??te. Orgaanisten yhdisteiden IUPAC:n mukainen nime?misk?yt?nt?, jonka mukaan alkaanitkin nimet??n, perustuu nimen jakamiseen kolmeen osaan: alku-, keski- ja loppuosaan.
Alkuosasta k?y ilmi yhdisteen sis?lt?m?n funktionaalisen ryhm?n tai alkyyliryhm?n paikka. Alkuosaa ei kuitenkaan merkit?, jos ryhm?ll? on vain yksi mahdollinen paikka tai, kuten n-alkaanien tapauksessa, sit? ei ole.
Nimen keskiosasta k?y ilmi sen sis?lt?m?n pisimm?n yhten?isen hiiliketjun hiiliatomien lukum??r?, n-alkaanien tapauksessa se tarkoittaa koko yhdisteen sis?lt?mien hiiliatomien lukum??r?. Esimerkiksi keskiosa "pent" tarkoittaa siten viiden hiiliatomin yhten?ist? ketjua.
Yhdisteen nimen loppuosa kuvaa mihin luokkaan yhdiste kuuluu. Alkaaneilla p??te on -aani. Siten viidest? hiiliatomista koostuva n-alkaani on nimelt??n pentaani.
Haaraketjuisten alkaanien nime?minen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Haaraketjuisten eli iso-alkaanien nimen keskiosa m??r?ytyy pisimm?n yhten?isen hiiliketjun mukaan. Ketjun haarat ilmaistaan t?ll?in tiettyin? funktionaalisina ryhmin?, alkyylein?. Alkyylit ovat yksinkertaisesti alkaaneja, joista puuttuu yksi vetyatomi. Alkyyliryhm? ja sen paikka ilmaistaan yhdisteen nimen alkuosassa. Esimerkiksi butaani, jonka toiseen (2.) hiileen on liittynyt metyyli, on nimelt??n 2-metyylibutaani. Pisimm?n hiiliketjun laskeminen aloitetaan sielt?, mist? funktionaaliseen ryhm??n on lyhyin matka. Jos funktionaalisia ryhmi? on useita ja kummastakin p??st? ensimm?isiin ryhmiin on yht? pitk? matka, laskeminen aloitetaan sielt?, mist? my?s matka seuraavaan funktionaaliseen ryhm??n on lyhyempi.
Sykloalkaanien nime?minen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sykloalkaanit nimet??n liitt?m?ll? hiilivedyn nimeen syklo-etuliite.
| Hiiliatomien m??r? |
Rakennekaava | Nimi |
|---|---|---|
| 3 | (CH2)3 | Syklopropaani |
| 4 | (CH2)4 | Syklobutaani |
| 5 | (CH2)5 | Syklopentaani |
| 6 | (CH2)6 | Sykloheksaani |
Mik?li sykloalkaaniin on liittynyt hiiliketju, jonka sis?lt?mien hiiliatomien lukum??r? on pienempi tai yht? suuri kuin sykloalkaani-renkaan sis?lt?mien hiiliatomien lukum??r?, yhdiste nimet??n alkyylisubstituutin sis?lt?v?n? sykloalkaanina. Vastaavasti, jos sykloalkaanirenkaaseen on liittynyt hiiliketjultaan pidempi alkaani, yhdiste nimet??n sykloalkaanisubstituutin sis?lt?v?n? alkaanina.
Sykloalkaanin hiiliketjun laskeminen aloitetaan substituentin sis?lt?v?st? hiiliatomista, josta toisen substituentin sis?lt?v??n hiiliatomiin on lyhyempi matka. Mik?li vaihtoehtoja on useita, pyrit??n lyhyimp??n matkaan my?s seuraavaan substituentin sis?lt?v??n hiiliatomiin (kolmas, nelj?s...), kunnes eroavaisuus tietyn vaihtoehdon eduksi mahdollisesti l?ytyy. Mik?li lyhyimpien matkojen mukainen nime?misty? johtaa useisiin vaihtoehtoihin, nimi valitaan aakkosj?rjestyksen mukaan siten, ett? yhdisteess? ennemmin tuleva substituentti saa pienemm?n numeron: esimerkiksi 1-etyyli-2-metyylisyklopentaani eik? 2-etyyli-1-metyylisyklopentaani. T?m? menettely p?tee alkyyliryhmien lis?ksi halogeeneihin.
Fysikaaliset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kaikki alkaanit ovat poolittomia. Alkaanit ovat lis?ksi vett? kevyempi?, eiv?tk? liukene siihen k?yt?nn?ss? ollenkaan.
Asyklisten alkaanien ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Olomuodot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Haaroittumattomien alkaanien sulamis- ja kiehumispisteet suurenevat hiiliketjun pituuden kasvaessa:
| Nimi | Rakennekaava | Sulamispiste (°C) | Kiehumispiste (°C) |
|---|---|---|---|
| Metaani | CH4 | −182 | −162 |
| Etaani | CH3CH3 | −183 | −89 |
| Propaani | CH3CH2CH3 | −188 | −42 |
| Butaani | CH3CH2CH2CH3 | −138 | −0,5 |
| Pentaani | CH3(CH2)3CH3 | −130 | 36 |
| Heksaani | CH3(CH2)4CH3 | −95 | 69 |
| Heptaani | CH3(CH2)5CH3 | −91 | 98 |
| Oktaani | CH3(CH2)6CH3 | −57 | 126 |
| Nonaani | CH3(CH2)7CH3 | −54 | 151 |
| Dekaani | CH3(CH2)8CH3 | −30 | 174 |
| Undekaani | CH3(CH2)9CH3 | −26 | 196 |
| Dodekaani | CH3(CH2)10CH3 | −10 | 216 |
Sulamis- ja kiehumispisteiden kasvu n-alkaanin molekyylimassan kasvaessa johtuu molekyylien v?listen van der Waalsin voimien eli dispersiovoimien kasvusta. Molekyylin koon kasvaessa elektronien paikkakohtaisen jakautumisen volatiliteetti kasvaa ja siten molekyylien saamat v?liaikaiset dipolimomentit ovat suurempia.
Haaroittuneisuus alentaa alkaanin kiehumispistett?. Esimerkiksi n-pentaanin kiehumispiste on normaalipaineessa 36,1 °C, yhden haaran sis?lt?v?n isopentaanin (2-metyylibutaanin) 27,85 °C ja kaksihaaraisen neopentaanin (2,2-dimetyylipropaanin) 9,5 °C. Haaroittuneiden alkaanien alemmat kiehumispisteet selittyv?t niiden muodoilla – py?re?mpin? niiden pinta-ala ja siten elektronien paikkakohtaisen jakautumisen volatiliteetti on pienempi, mik? heikent?? niiden dispersiovoimia.
Huoneenl?mp?tilassa ja normaalipaineessa suoraketjuiset alkaanit metaanista butaaniin ovat kaasuja, pentaanista C17H36:een nesteit? ja siit? eteenp?in kiinteit? aineita.
Sykloalkaanien ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Olomuodot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sykloalkaanien kiehumispisteet kasvavat suoraketjuisten alkaanien tapaan molekyylimassan kasvaessa. Sulamispisteet kuitenkin vaihtelevat suuresti eri yhdisteill? sykloalkaanien erilaisten muotojen vuoksi.
Kemialliset reaktiot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Alkaanit reagoivat yleens? vain harvojen aineiden kanssa, koska niiden hiili-hiili- ja hiili-vety-sidokset ovat vahvoja kovalenttisia sidoksia. Muutamien aineiden kuten hapen, halogeenien ja typpihapon kanssa ne kuitenkin reagoivat sopivissa olosuhteissa varsin herk?sti. Reaktiot hapen ja fluorin kanssa ovat niin kiivaita, ett? alkaanien molekyylit hajoavat t?ysin.
Alkaanien palaminen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]T?rkein alkaanien reaktio on niiden palaminen, joka on niiden ja hapen v?linen reaktio. Tietty? syttymispistett? korkeammissa l?mp?tiloissa ne reagoivat hapen kanssa varsin kiivaasti. Reaktiotuotteina syntyy hiilidioksidia ja vett?, ja samalla vapautuu runsaasti energiaa l?mp?n?.[1] T?h?n perustuu hiilivetyseosten bensiinin, raskaan ja kevyen poltto?ljyn sek? maakaasun k?ytt? polttoaineina moottoreissa ja l?mmityslaitteissa. Energiaa vapauttavaa reaktiota kutsutaan eksotermiseksi. Esimerkiksi metaanin, jota muun muassa maakaasu p??osin on, palamisreaktio:
- CH4 + 2 O2 → CO2 + 2 H2O +890kJ/mol
Suuremmatkin alkaanit hajoavat palaessaan t?ysin eli kaikki niiden molekyyleiss? olevat sidokset katkeavat. Esimerkiksi propaanin, nestekaasun p??aineksen palamisreaktio on:[1]
- H3C–CH2–CH3 + 5 O2 → 3 CO2 + 4 H2 +2213kJ/mol
Jos happea ei ole riitt?v?sti, osaan hiiliatomeista liittyy kuitenkin vain yksi happiatomi; t?ll?in syntyy hiilimonoksidia eli h?k??.[1]
Alkaanien substituutioreaktiot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Substituutioreaktiossa yksi tai useampi alkaanin vetyatomeista korvautuu toisella atomilla tai atomiryhm?ll?. Halogeeneja liitett?ess? reaktiota kutsutaan halogenoinniksi. Alkaanit reagoivat muun muassa kloorin kanssa s?teilytett?ess? ultraviolettivalolla. T?ll?in syntyy eri m??rin klooria sis?lt?vi? yhdisteit? sek? suolahappoa. Esimerkiksi metaani reagoi kloorin kanssa seuraavasti:
- CH4 + Cl2 → CH3Cl + HCl
muodostaen metyylikloridia (CH3Cl) ja suolahappoa. Jos klooria on riitt?v?sti, metaanista syntyy my?s dikloorimetaania (CH2Cl2), trikloorimetaania eli kloroformia (CHCl3) ja tetrakloorimetaania eli hiilitetrakloridia (CCl4).[1]
Suurimolekyylisempien alkaanien reagoidessa kloorin kanssa eiv?t hiiliatomien v?liset sidokset katkea. Niinp? esimerkiksi etaanista (C2H6) voi kloorattaessa synty? useita kloorattuja hiilivetyj?, joiden molekyyleiss? klooriatomien lukum??r? vaihtelee yhdest? (etyylikloridissa, ClCH2–CH3) kuuteen (heksakloorietaanissa, Cl3C–CCl3), mutta joissa kaikissa on edelleen kaksi hiiliatomia.[1]
Bromi reagoi joidenkin alkaanien kanssa samaan tapaan kuin kloorikin, mutta hitaammin. Se syrj?ytt?? kuitenkin vedyn vain sellaisista hiiliatomeista, jotka ovat sitoutuneet kolmeen muuhun hiiliatomiin ja vain yhteen vetyatomiin.[1]
Fluorin kanssa alkaanit reagoivat niin kiivasti, ett? niiden molekyylit hajoavat t?ysin. Kaikki niiss? olevat hiiliatomien v?liset sidokset katkeavat, ja useampikin hiiliatomeja sis?lt?vist? alkaaneista syntyy vain tetrafluorimetaania ja vetyfluoridia, esimerkiksi:[1]
- H3C–CH3 + 7 F2 → 2 CF4 + 6 HF
Alkaanien nitraus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Korkeissa l?mp?tiloissa h?yrytilassa alkaanit reagoivat my?s typpihapon kanssa. T?m?kin on substituutio-reaktio ja tapahtuu seuraavasti (R merkitsee mielivaltaista hiili- ja vetyatomeista koostuvaa alkyyliryhm??):
- R–CH3 + HNO3 → R–CH2–NO2 + H2O
T?ll?in kuitenkin vain yksi vetyatomi korvautuu nitroryhm?ll? (NO2), mutta hiiliatomien v?liset sidokset saattavat samalla katketa. Reaktiotuotteita sanotaan nitroalkaaneiksi.[1]
Krakkaus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Korkeassa l?mp?tilassa ja paineessa saattavat hiiliatomien v?liset sidokset katketa. Reaktiota sanotaan krakkaukseksi. T?ll?in syntyy v?livaiheena eritt?in reaktioherkki? vapaa radikaaleja, jotka ovat lyhytik?isi? ja reagoivat kesken??n muodostaen uusia, yleens? alkuper?ist? pienimolekyylisempi? hiilivetyj?. Krakkauksella on suuri merkitys ?ljynjalostuksessa.[1]
K?ytt?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Eri alkaanien k?ytt? riippuu niiss? olevien hiiliatomien lukum??r?st?. Monia niist? k?ytet??n etup??ss? polttoaineina, mutta my?s esimerkiksi voitelu?ljyin? ja petrokemiallisen teollisuuden raaka-aineina.
Maakaasu koostuu p??asiassa metaanista mutta sis?lt?? yleens? jonkin verran my?s etaania.[2] Metaania ja etaania varastoidaan tavallisesti kaasuina paineen alaisina. Niit? on kuitenkin helpompi kuljettaa nesteytettyin?,[3] mik? edellytt?? sek? kaasun puristamista korkeassa paineessa, ett? sen nesteytt?mist?.
Propaani ja butaani ovat tavallisessa ilmanpaineessa kaasuja, mutta ne voidaan helposti nesteytt?? paineen avulla. Niiden nesteytetty? seosta sanotaan nestekaasuksi.[4] Molempia k?ytet??n my?s ponnekaasuina suihkepulloissa.[5]
Alkaanit pentaanista oktaaniin ovat hyvin herk?sti haihtuvia nesteit?. Niiden seosta, bensiini?, k?ytet??n polttomoottorien polttoaineena, ja ne h?yrystyv?t herk?sti saapuessaan moottorin sylintereihin muodostamatta tiivistyneit? pisaroita, jotka haittaisivat palamisen tasaisuutta. Haarautuneita alkaaneja pidet??n parempina, koska ne ovat suoraketjuisia paljon v?hemm?n alttiina syttym??n ennen aikojaan, mik? aiheuttaisi nakutusta. T?t? taipumusta ennenaikaiseen syttymiseen mitataan oktaaniluvulla, joka on m??ritelty antamalla 2,2,4-trimetyylipentaanille (iso-oktaanille) arvo 100 ja heptaanille arvo 0.[6] Paitsi polttoaineina, k?ytet??n n?it? alkaaneja my?s liuottimina, joihin ei-polaariset aineet herk?sti liukenevat.
Alkaanit nonaanista suunnilleen heksadekaaniin saakka ovat nesteit?, joilla on edellisi? suurempi viskositeetti. Ne ovat p??aineksena diesel?ljyiss?. Diesel?ljyjen laatua mitataan setaaniluvulla, joka on saanut nimens? heksadekaanin vanhasta nimest? setaani. N?iden alkaanien korkeammat sulamispisteet voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia alhaisissa l?mp?tiloissa ja napaseuduilla, miss? polttoaine tulee liian paksuksi virratakseen kunnolla.
Alkaanit heksadekaanista eteenp?in ovat poltto?ljyn ja voitelu?ljyjen p??aineksia. J?lkimm?isess? teht?v?ss??n ne toimivat samalla korroosion estoaineina, sill? niiden hydrofobinen luonne est?? veden p??sy? metallin pinnalle. Monia kiinteit? alkaaneja k?ytet??n parafiinivahassa, esimerkiksi kynttil?iss?. Ne ovat kuitenkin eri ainetta kuin oikea vaha, joka koostuu p??asiassa estereist?.
Alkaaneja, joiden molekyyliss? on noin 35 hiiliatomia tai hieman enemm?n, esiintyy bitumissa, jota k?ytet??n muun muassa teiden p??llyst?miseen.
Useimpia alkaaneja saadaan p??asiassa maa?ljyst?. ?ljynjalostuksessa ne erotetaan toisistaan tislaamalla. Bensiinin kysynt? on kuitenkin paljon suurempi kuin kaikkien muiden ?ljytuotteiden yhteens?, mink? vuoksi suuri osa maa?ljyss? olevista suurimolekyylisemmist? alkaaneista hajotetaan bensiiniin kuuluviksi hiilivedyiksi krakkaamalla.[4]
Muutamat paljon k?ytetyt synteettiset muovit ja muut polymeerit kuten polyetyleeni ja polypropyleeni ovat alkaaneja, joiden ketjuissa on satoja tai jopa tuhansia hiiliatomeja. N?it? aineita k?ytet??n lukemattomiin tarkoituksiin, ja niit? valmistetaan miljardeja tonneja vuosittain. N?in suurimolekyylisi? alkaaneja ei maa?ljyss? kuitenkaan ole valmiina, vaan niit? valmistetaan polymeroimalla er?it? pienimolekyylisi? tyydyttym?tt?mi? hiilivetyj?.
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- alkyylit, jotka ovat kuin alkaaneja, mutta joista puuttuu vetyatomi.
- alkeenit, jotka sis?lt?v?t yhden tai useamman kovalenttisen kaksoissidoksen.
- alkyynit, jotka sis?lt?v?t kolmoissidoksen.
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- McMurry, John: ”3, Organic Compounds: Alkanes and Cycloalkanes”, Organic Chemistry (5th ed.), s. 74–111. M??rit? julkaisija! ISBN 0-534-37366-6 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ a b c d e f g h i Pentti M?lk?nen: Orgaaninen kemia, s. 22–27. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7
- ↑ Pentti M?lk?nen: ”Maakaasu”, Orgaaninen kemia, s. 72. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7
- ↑ Maa- tai luonnonkaasu, metaani CH4, nesteytettyn? LNG Detector. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b Pentti M?lk?nen: ”Maa?ljyn jalostus”, Orgaaninen kemia, s. 69–72. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7
- ↑ LPG, Liquefied Petroleum Gas = Nestekaasut Detector. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ ”Oktaaniluku, Oktaanit”, Otavan iso Fokus, . osa (Mo–Qv), s. 2958–2959. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
